Tag Archives: sosiaalinen media

Viikonlopun pienen somekohun viisi opetusta

Demarien Antti Rinne piti viikonloppuna puheen, josta syntyi jonkinmoinen kalabaliikki somessa ja mediassa.

nygard_tviitti_demareista

Siis mitä ihmettä? Demarit vastustavat paremman palkan maksamista hyville työntekijöille? Kieltämättä niin Rinne sanoi. Paitsi että ei, kun luetaan konteksti eli se puheen kohta, mistä yllämainittu lainaus on otettu.

Mitä Rinne oikeasti sanoi puheessa? Ettei hän kannata valtioiden välistä työehtojen dumppauskilpailua.

En ota tässä kantaa puolueisiin puolesta tai vastaan. Sen sijaan viestinnällisestä näkökulmasta hässäkästä jäi käteen muutama pointti:

1.Demarien tviittaama lainaus puheesta oli surkeasti valittu. Puheen kontekstista irrallaan se antoi aivan väärän kuvan siitä, mitä yritettiin viestiä. Kuka ikinä hallinnoikaan demarien twitter-tiliä, kaivoi verta nenästään – tai kiistanalaisen Rinteen nenästä.

2.Kilpailevien puolueiden edustajat ja muut mielipidevaikuttajat jakoivat tviittiä todisteena demarien ja Rinteen sekopäisyydestä. Lainauksen todellinen merkitys ja konteksti jäi kertomatta, joko tahallaan tai vahingossa. Lieventävä asianhaara on toki, että lainaus tuli demareilta itseltään.

Vartiainen_tviitti_demareista

3.Jälkeenpäin demarit olisivat voineet korjata väärinkäsityksen helposti, mutta sössivät tilaisuuden. Korjaamisen sijasta olivat joko tavoittamattomissa, antoivat epäselviä kommentteja tai rupesivat kiistelemään keskenään julkisuudessa. Kaiken lisäksi kohun aiheuttanut tviitti poistettiin Twitteristä, mikä vain lisäsi ihmetystä.

4.Tuli vaikutelma, että ihan fiksut henkilöt jakavat ja kauhistelevat somessa materiaalia tarkistamatta sen paikkansapitävyyttä. Edes maailman paras koulujärjestelmä ei takaa medialukutaitoa.

5.Tuli myös vaikutelma, että Suomen politiikassa ollaan yhä aika syvällä sadan vuoden takaisissa juoksuhaudoissa. Monet kokoomuslaiset ja demarit tykkäävät pitää toisiaan vähä-älyisinä.

Demarien viestintätiimin kannattaisi käydä keissi läpi ja ottaa opiksi. Twitterin käyttäjien taas kannattaa muistaa, että liian herkulliselta näyttävä repliikki ei usein ole sitä mitä lupaa.

Eli jäitä hattuun sekä oikealla että vasemmalla ennen kuin tviittaatte. Klikkejä ei kannata metsästää hinnalla millä hyvänsä.

Uskaltaisitko laittaa esityksesi nettiin?

Kävin viime viikolla Suomen markkinointi- ja viestintäammattilaisten vuoden ykköstapahtumassa. Aika monen firman esitystä katsellessa kävi mielessä, olinko eksynyt insinööripäiville.

Anxious Man Speaks Into Microphone

Mitä järkeä on pitää esitys 50 ihmiselle, kun sen voi videoida ja näyttää tuhannelle?

Harhakuva ei kuitenkaan johtunut teknologian läpimurrosta markkinointiin. Hyvien seminaariesitysten joukkoon oli yksinkertaisesti eksynyt yllättävän monta aivan luokatonta esitystä.

Rahaa oli laitettu sponsorointiin, mainontaan ja messuständeihin. Lisäksi firmojen myyjät ja asiantuntijat olivat investoineet aikaansa esitelmiin. Koska esitelmän valmisteluun käytettävä aika ei näy markkinointibudjetissa, kaikki yritykset eivät ilmeisesti ymmärrä panostaa hyviin esityksiin.

Kuulin joistakin esityksistä kommentteja kuten ”aivan turha presis”, ”puhujasta näkyy, että hän on ihan väsynyt” ja ”onko täällä tosiaan Suomen markkinoinnin eliitti”.

Otteita esiintymistaidon vitsikirjasta

Aloittaako markkinoinnin ja viestinnän ammattilainen puheenvuoronsa sanomalla ”edellinen puhuja tyhjensi pajatson niin, että mulle ei jäänyt paljon sanottavaa”?

Lopettaako ammattilainen sanomalla ”luulin, että mulle oli annettu 15 minuuttia aikaa, mutta se olikin näköjään puoli tuntia… öö, onkohan yleisöllä jotain kysymyksiä?”

Elementary, my dear Watson.

Useampi puhuja oli joko niin väsynyt tai leipääntynyt, että se näkyi pidemmälle kuin hänen äänensä kantoi. Tuosta firmasta pyydänkin tarjouksen, kun seuraavan kerran tarvitsen markkinointipalveluja. Not.

Toisessa ääripäässä oli ensimmäinen näkemäni suomalainen esiintyjä, joka puhuu liian nopeasti. Tavoitteena näytti olevan mahduttaa mahdollisimman paljon ”asiaa” puoleen tuntiin. Jo kalvoissa oli liikaa tekstiä, mutta puhujan muistiinpanoissa vielä paljon enemmän.

On toki suoritus sinänsä, jos pystyy lukemaan tekstiä puoli tuntia putkeen monotonisella äänellä ja triplanopeudella. Puhujasta näki, että hän hallitsee substanssin erinomaisesti, mutta esitystä ei jaksanut kuunnella. Aika moni lähti kesken pois.

Tuotakaan konsulttia en palkkaisi.

Esimerkkejä voisi luetella lisää.

Laittaisitko videon esityksestäsi nettiin?

Luulen, että puhujat yrittivät parhaansa. Joillakin ei ilmeisesti ollut tarpeeksi aikaa esityksen tärkeimpään vaiheeseen eli sen valmisteluun. Moni olisi varmasti myös kaivannut preppausta, muttei saanut sitä.

Olen itse tehnyt varmaan kaikki mahdolliset virheet, jotka puhuja voi tehdä.

Mistä mokailu sitten johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että asiantuntijoiden ja konsulttien työsuoritusta mitataan laskutettujen konsulttipäivien määrällä, ei seminaariesitysten kaltaisten extrahommien onnistumisesta. Miten motivoidut valmistelemaan hyvän seminaaripresiksen, kun bonukset maksetaan ihan muista ansioista? Siinä monelle yritykselle miettimistä.

Positiivisena esimerkkinä erottui Dingle, joka laittoi omia ja kumppaniensa esityksiä nettiin. Totta tosiaan, mitä järkeä on pitää esitys 50 ihmiselle, kun sen voi videoida ja näyttää tuhannelle? Yllättäen kyseiset esitykset eivät sisältäneet yhtään floppia.

Vinkkejä esiintyjälle

Kun pomo seuraavan kerran pyytää sinulta seminaariesitelmää, varmista, että se julkaistaan netissä. Vaadi itsellesi riittävästi aikaa hyvän esityksen tekemiseen ja tarvittaessa preppausta. Tee niin hyvä esitys, että kehtaat linkittää sen CV:hen.

Vinkkejä yritykselle

Huono seminaariesitys vahingoittaa yrityksen imagoa, vähentää myyntiä ja heikentää työnantajakuvaa. Prospektien lisäksi messujen käytävillä liikkuu nimittäin myös potentiaalisia työpaikan vaihtajia.

Älä määritä seminaarin arvoa vain paikan päällä saatujen liidien määrällä. Firmasi on olemassa vielä ensi vuonnakin. Laske tapahtumainvestoinnin tuottoihin myös vaikutus yrityksen maineeseen.

Hyvä myyntitapaaminen vaatii valmistelua. Hyvä seminaaripresis vaatii vielä enemmän valmistelua. Anna työntekijälle mahdollisuus panostaa siihen.

Harva meistä on hyvä myyjä syntyessään. Tai hyvä esiintyjä. Mutta molemmat ovat opittavia taitoja. Kouluta työntekijöitäsi perusasioissa. Jatkuvasti.

Näinä inbound-markkinoinnin ja sisältömarkkinoinnin kulta-aikoina hyvä esitys tuottaa liidejä myös tapahtuman jälkeen.

Jenni Vartiaista siteeraten ”sä laitoit minut nettiin”. Uskallatko laittaa itsesi nettiin?

Photo credit: istockphoto.com

Tätä ei markkinointikonsultti kerro sinulle

Kuulin tällä viikolla varmaan sadatta kertaa väitettävän, että markkinointi on muuttunut monimutkaiseksi kanavien määrän kasvun takia. Esitelmän pitäjän viesti oli höystetty kalvoilla, joissa oli pelottavan näköinen määrä markkinointikanavia ja sosiaalisen median sovellusten logoja.

markkinointikanavien_rajahdys

Tyypillinen markkinointikanavien paljoutta kuvaava himmeli.

Oikeasti markkinoinnin tulokset voi nykyään saavuttaa pienemmällä määrällä medioita kuin ennen. Jos yrityksesi toimii useassa maassa, helpotus verrattuna menneeseen on vielä dramaattisempi.

Katsotaan vähän tarkemmin.

Mediakenttä ennen somea

Perinteisistä medioista puhuttaessa väitetään usein, että radio- ja tv-kanavien ja sanoma- ja aikakauslehtien määrä on räjähtänyt. Radio- ja tv-kanavia on toki enemmän kuin esimerkiksi 70-luvulla, mutta mainostaja tavoittaa suurimman osan kohderyhmästään muutamalla kanavalla. Sama pätee sanoma- ja aikakauslehtiin.

Lisäksi median kriisin seurauksena ainakin sanomalehtien määrä on kääntynyt laskuun. Jotkut muistavat vielä ajan, jolloin lukijan puoluekanta määritteli, mitä sanomalehteä aamiaispöydässä luettiin. Nyt aamiaispöytää dominoi paperilehdistä Hesari ja maakunnissa paikalliset ykkösmediat.

Digimarkkinointi on keskittynyttä ja huhu Facebookin kuolemasta oli ennenaikainen

Perinteisten medioiden rinnalle on tullut digimarkkinointi. Digitaalinen markkinointi on kuitenkin perinteiseen mediaan verrattuna hyvin keskittynyttä.

Hakukonemarkkinoinnissa riittää nykyään mainostaminen yhdessä hakukoneessa eli Googlessa. Display-mainonnassa voidaan keskittyä muutamille, kohderyhmän suosimille sivustoille tai ostaa mainosverkoston kautta vähemmän kohdistettua mainontaa bulkkihintaan. Sosiaalisen median käyttö on keskittynyt muutamaan hallitsevaan sovellukseen.

Millään brändillä ei ole tarvetta ylläpitää omia sivuja kymmenissä some-kanavissa.

Hesarin juuri julkaiseman tutkimustuloksen mukaan nuoriso ei olekaan hylännyt Facebookia, vaan Facebook on myös teini-ikäisten keskuudessa suosituin sosiaalinen media.

Kaiken lisäksi suosituimpien some-sovellusten omistus keskittyy harvoihin käsiin. Esimerkiksi Google omistaa YouTuben, Facebook Instagramin ja Twitter Periscopen. Internet on vielä niin nuori, että nettimedioiden keskittymisen voi odottaa jatkuvan. Näin käy melkein kaikilla toimialoilla ensimmäisen ”kaikki kukat kukkii” –vaiheen jälkeen.

Digitaalisen markkinoinnin kanavat ovat niin keskittyneitä, että relevanteista kanavista on kirjoitettu kasapäin kirjoja, jotka opastavat vain kyseisen yhden sivuston markkinointikäyttöön. En ole nähnyt yhtään ”Miten mainostan Hesarissa” –kirjaa, puhumattakaan muista sanomalehdistä, mutta olen plärännyt lukuisia Facebook-, Twitter- ja Google AdWords-markkinointioppaita.

Digikanavat ovat lottovoitto kansainväliselle markkinoijalle

Uuden markkinoinnin helppous toteutuu erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Aiemmin tarvittiin joka maassa mediatoimisto kertomaan, mitkä TV- ja radiokanavat ja lehdet toimivat kussakin maassa. Nykyään ylempänä mainituilla digimedioilla voi kattaa suurimman osan maailmasta. Karkeasti ottaen ainoat poikkeukset ovat Kiina ja Venäjä. Pystyt siis käytännössä kattamaan koko maailman kolmella ylläkuvatun kaltaisella setillä digikanavia.

Miksi digikonsultti sitten näyttää häkkyräkalvonsa?

Mitä suurempi yleisön angsti, sitä leveämpi on konsultin leipä.

Miksi sitten uskomme häkkyräkalvoa?

En tiedä.

Markkinoija pelkää ammattitaitonsa vanhenevan

Veikkaan, että yksi syy on eräs toinen pelko. Moni markkinoinnin ammattilainen tuntee riittämättömyyttä ja pelkää ettei pysy alansa muutoksen kyydissä. Teknologian kehittyessä markkinoijan pitäisi yhtäkkiä olla entisten kykyjensä lisäksi IT-guru ja tilastotieteilijä. Netin lisäksi pitää ymmärtää mobiilimarkkinointi, ja muutaman vuoden päästä työkalupakissa pitää olla ymmärrys siitä, miten markkinoidaan virtuaalitodellisuudessa. Se voi ahdistaa.

Oikeasti aika harvassa meistä yhdistyy taiteilija ja insinööri. Helpottaisiko ahdistusta se, että luottaisimme enemmän erikoistumisen ja tiimityön voimaan?

Olkoon yksi tiimin jäsen luova osaaja, toinen tilastotieteilijä, kolmas koodari ja markkinointiteknologian asiantuntija, neljäs bisneksen ymmärtäjä, viides projektipäällikkö ja niin edelleen. Toki on hyödyllistä ymmärtää ainakin alkeet siitä, mitä tiimin toiset jäsenet tekevät.

Tämä on vähän psykologista spekulointia, mutta blogin alussa mainitun konsultin yleisössä istuva markkinoija saattaa projisoida pelkonsa häkkyräkalvoon ja uskotella itselleen, että ongelma on kanavien paljoudessa. Ei ole.

PS. Kun seuraavan kerran näet häkkyräkalvon, kysy esittäjältä, mitä hän itse ajattelee siitä. Nimittäin aika usein häkkyrän esittäjä ei ole itse tehnyt kalvoa, vaan se kuuluu firman vakiosettiin.

Ostitko nettikuusen?

Tänään Helsingissä viideltä iltapäivällä oli pimeää ja satoi vettä. Ohitin lenkillä joulukuusimyyjän, joka värjötteli puiston nurkalle perustetussa myyntipisteessä. Asiakkaita oli nolla.

joulukortti kuusikauppiaalta

Team Auvinen on myynyt meille joulukuusen jo kahtena vuonna osoitteessa www.joulukotiin.fi

Tätä ”joulukuusikauppaa” voisi muodikkaasti kutsua pop-up–kaupaksi tai vaihtoehtoisesti kauniiksi perinteeksi. Monissa perheissä joulukuusen haku on sukupolvesta toiseen kulkeva rituaali, haettiin kuusi sitten omasta metsästä, varastettiin valtion metsästä tai ostettiin luistinradan vierestä. Perinteissä on voimaa.

Voimaa on myös siinä, jos joulukiireen keskellä joku tuo juuri toivomasi tyylisen joulukuusen pihallesi, sahaa tyvestä palan jotta se pystyy imemään vettä, trimmaa tyven kirveellä jotta se sopii kuusen jalkaan ja kantaa koko höskän sisälle. Ja mahdollisesti vielä hakee kuusen pois loppiaisena. Halutessasi voit hoitaa itse saha- ja kirveshommat, koska niissä on monelle oma viehätyksensä.

Moni kieltäytyy nettikuusesta siksi, että kuusi pitää saada valita itse. Muuten voi käydä kuten hevoskaupassa, väitetty nuori ori onkin väsähtänyt kaakki.

Jotkut kuusikauppiaat ovatkin tajunneet, että avainsana kuusikaupan tuomisessa nykyaikaan on LUOTTAMUS.

Bisnesmalli on tämä:

  1. Ostimme vuosi sitten kuusen netistä Facebookista saadun suosituksen perusteella ja kuusi tuotiin kotiovelle sovittuun aikaan. Kuusi oli erinomainen.
  2. Lokakuun 29. päivä saimme samalta kauppiaalta kuvassa olevan joulukortin. Arvaa huomasimmeko käsinkirjoitetun suorapostituksen, joka tuli syksyn ensimmäisenä joulukorttina? Printtisuoran huomioarvot ovat nykyään huippuluokkaa ja joulukortti herättää positiivisen assosiaation. En tiedä, testasiko kuusimyyjä eri myyntikanavia lähettämällä toisille asiakkaille esimerkiksi sähköpostin.
  3. Koska olimme tyytyväisiä viimevuotiseen kuuseen ja palveluun, tilasimme firman webbisaitilta uuden.
  4. Toistamme saman ehkä seuraavat kymmenen vuotta.

En ole laskenut bisneskeissiä, mutta luulen, että joulukuusikauppiaamme tekee aika hyvää tiliä verrattuna puistomyyjään. Varsinkin kun todennäköisesti ostamme jatkossakin kuusen samalta myyjältä. Sitä paitsi puistomyyjän mahdollisuudet sekä tuotteiden että palveluiden lisämyyntiin ovat hippasen huonommat kuin nettikaupassa.

Modernit kuusikauppiaat pyrkivät herättämään ostajan luottamuksen puskaradion lisäksi muillakin tavoilla, esimerkiksi tyytyväisyystakuulla ja pyrkimällä saitillaan tuotteen ja palvelun läpinäkyvyyteen.

Kukin omalla tyylillään, meillä luultavasti joulukiireitä helpotetaan jatkossakin nettikuusella. Hyvää joulua! 🙂

Lisäys:

PS. Nille, jotka haluavat vertailla nettikauppoja, MTV:n ja Hesarin artikkeleista löytyy lisätietoa.

”Karoliina Soneralta” eli odotukset versus todellisuus

Sain tänään Soneralta suoramarkkinointisähköpostin.

Viestissä kiinnitti huomion sähköpostin lähettäjäkentässä näkynyt nimi ”Karoliina Soneralta”. Se sai minut klikkaamaan viestin auki.

En olettanut Karoliinan olevan vanha heila vuosien takaa, koska viestistä näkyi että se on massapostitus.

Sen sijaan arvelin, että Soneralla on kehitetty joku hauska kuvitteellinen tai todellinen hahmo, jolla saadaan räväkkää kulmaa mainoksiin. Olihan Radiolinjallakin aikoinaan DJ Esko.

Kuka Karoliina sitten on? Tätä minulle ei kerrottu. Avattuani sähköpostin, ylhäällä oli otsikko ”Sonera Uutiset, Marraskuu 2015”. Sen alla oli standardin mukaiset kolme mainosmoduulia.

Ei riviäkään tekstiä, joka näyttäisi oikean ihmisen kirjoittamalta. Ei allekirjoitusta Karoliinalta viestin lopussa. Ei edes kuvaa.

Samaan aikaan Sonera on kunnostautunut sosiaalisessa mediassa mm. SoneraPartio-asiakaspalvelutiimillään. Samoin tulee mieleen hienosti somessa aktivoinut rekrytointikampanja, jossa haettiin someosaajaa.

Voisiko Karoliinan päästää ulos toimiston sermin takaa ja ottaa somesta tutun persoonallisen otteen käyttöön myös sähköpostimarkkinoinnissa?

En tarkoita joidenkin vielä muistamaa Elisan ”kaikkien kanssa kaikkialla” –tyylistä kampanjaa, vaan jotain persoonallista, oivaltavaa ja ajassa olevaa. Toki ”Elisa Soneralta” olisi taattu somehitti.

PS. Jos Karoliina tuottaa minulle pettymyksen myös joulukuussa, en varmaan enää avaa häneltä tulevia viestejä.

Mites se netiketti?

Muistatko vielä ajan, jolloin oli itsestään selvää, että netissä keskustellaan kohteliaasti? Ja että netissä ylipäänsä saa keskustella?

The Daily Dot uutisoi päätöksestään sulkea kommentointimahdollisuus sivustollaan. http://www.dailydot.com/company/comments-section-dead/

Ainakin kohteliaisuuden aika taisi mennä jo.

BBC uutisoi tänään isoista amerikkaisesta sivustoista, jotka ovat poistaneet sivuiltaan kommentointiominaisuuden. Syynä oli asiaton keskustelu.

Netiketti

Kaikki sosiaalisen median oppaat pitävät keskustelun asiallisuutta yhtenä netin perussäännöistä.

Esimerkiksi Wikipedian perustaja Jimmy Wales muotoilee asian nettihäiriköintiä käsittelevän kirjan esipuheessa seuraavasti:

“Maintaining and sustaining a civil online culture is incredibly important because it serves as the ethical foundation of the best the Internet has to offer today and in the future.”

Joillakin keskustelupalstoilla törkyteksti on ollut arkea jo vuosia, mutta viime aikoina myös kaikin puolin fiksuiksikin tiedetyt ihmiset ovat kunnostautuneet paskanheitossa Facebookissa ja muilla kanavilla.

Erityisesti politiikkaan ja arvoihin liittyvät asiat näyttävät saavan ihmiset taantumaan murrosikäisen tasolle.

Utopia netin vapaudesta

Kaikki uudet viestintätavat puhelimesta radioon ja elokuvista televisioon ovat tuoneet unelman vapaasta kommunikaatiosta, joka parantaa maailmaa, tekee kansalaisista sivistyneitä, lopettaa sodat jne.

Myöhemmin unelma on aina särkynyt.

Amerikkalainen teknologiavaikuttaja Tim Wu kuvaa tätä kehitystä erinomaisesti kirjassaan The Master Switch: The Rise and Fall of Information Empires.

Wun kirjan avainkysymys on tietysti: käykö netille samoin?

Jos netille käy kuten sitä edeltäneille viestintävälineille, yksi lisääntyvän säätelyn perusteluista tulee olemaan, että sananvapaudesta on enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Ihmiset sortuvat nettiraivoon, spämmääjät tunkevat kommentteihin mainoksia, trollit sabotoivat keskustelua ja rikolliset ujuttavat kommentteihin haittakoodia sisältäviä linkkejä.

Jos edes tuota nettiraivoa saisi käännettyä pienemmälle.

Uudistettu netiketti löytyy täältä.

Kun puhut tviittaajille, käytä sloganeita

Olin eilen Digitalist Web Forum –tapahtumassa. Tällaisissa tapahtumissa yleisö tviittaa aivan simona. Tässä ohjeet sinulle, puhuja, jos epäilet yleisösi tviittaavan.

Laita esitykseen lyhyitä sloganeita, jotka on helppo tviitata eteenpäin. Pidä jokaisen sloganin jälkeen tauko, jotta tyhmemmätkin tajuaa alkaa näpytellä. Yleisö ei sitä paitsi kuitenkaan kuuntele, mitä sanot seuraavan puolen minuutin aikana.

Käytä iskulauseessa sanoja, jotka puhelimen automaattinen tekstinsyöttö tunnistaa. Näin ne on nopeampi kirjoittaa. Vältä sanoja, jotka automatiikka tulkitsee väärin. Erityisen noloa on, jos väärä tulkinta on joku alapään ilmaisu. Pilaat enemmän omaa kuin tviittaajan mainetta.

Muista että ennakoiva tekstinsyöttö toimii eri tavalla eri merkkisissä puhelimissa. Testaa siis sloganisi etukäteen kaikilla yleisimmillä puhelinmalleilla.

Muista että tviittaajat ottavat nykyään myös valokuvia. Siksi sinun kannattaa näyttää avainlauseeseen sopiva powerpoint-kalvo. Kalvon pitää olla visuaalinen eikä siinä saa olla paljon tekstiä, sillä vaikka tviittaajat ovat nörttejä, he halveksivat insinöörimäisiä kalvoja.

Mieti myös missä kohtaa esiintymislavaa seisot sanoessasi parhaan lauseesi. Et halua peittää takanasi näkyvää powerpointtia kuvaushetkellä.

Jos haluat päästä kuvaan mukaan, asetu powerpointin tyhjän osan eteen. Se on yleensä kalvon oikea alakulma. Tosin siinä on tyypillisesti firmasi logo. Jos haluat senkin pääsevän kuvaan, sinulla on jo kolme asiaa joiden pitäisi näkyä – kalvo, logo ja sinä itse. Jotkut esiintyjät jättävätkin kalvon keskelle itsensä kokoisen aukon.

Varmista myös oikea asento yleisöön nähden, kun sanot avainlauseesi. Näkyykö kello hyvin, entä raidalliset sukat? Haluatko kenties toiminnallisen kuvan, jossa elehdit käsillä tai muuta sellaista?

Muista pysyä paikallasi ihanneasennossa vähintään 15 sekuntia, jotta myös Instagram-käyttäjät saavat hyvän kuvan. Älä seiso paikallasi minuuttia kauempaa ellet ole harjoitellut hengityksen pidättämistä etukäteen.

Näitä ohjeita noudattamalla viestisi pääsee bittiavaruuden hall of fameen.