Tee elämäsi paras sijoitus – opiskele vakuuttavaksi puhujaksi

Leave a reply

Silloin tällöin multa kysytään, milloin pidän seuraavan julkisen puhekoulutuksen, johon voi ilmoittautua kuka tahansa.

No, tässä olisi Suomen kattavin puhekoulutus, Kriittisen korkeakoulun järjestämänä ja kahden kokeneen valmentajan vetämänä eli Severi Hämärin kanssa.

Neljän viikonlopun aikana saat aika paljon etumatkaa verrattuna niihin, jotka käyvät vain kahden tunnin koulutuksessa. 

Aloituspäivä on 19.9. Katso tarkemmat tiedot täältä.

Tee elämäsi paras sijoitus ja ilmoittaudu viimeistään 30.8.

Johtavat poliitikot ovat aloittaneet älylasien käytön puheita pitäessään

Leave a reply
Älylaseista voi olla tilanteesta riippuen puhujalle hyötyä. Kuva luotu tekoälyllä.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Lindtmanilla oli tällä viikolla puhetta pitäessään älylasit, joissa on teleprompteri. 

Ensimmäisen kerran Lindtman käytti samoja laseja puhetta pitäessään jo toukokuussa.

Onko tuollainen älylasien käyttö puhujalle eduksi vai haitaksi? 

Silmälaseissa oleva prompteri vapauttaa puhujan halutessaan puhujapöntön käytöstä, mutta se ei kuitenkaan anna puhujalle liikkumisen vapautta. Lindman ei luopunut puhujapöntöstä toukokuussa, ja veikkaan, ettei hän luopunut siitä tälläkään viikolla puolueen kesäkokouksen puheessa. 

Puheensa livetilanteessa lukeva puhuja ei ole kovin vapaa liikkumaan lavalla, ellei halua kompastua omiin jalkoihinsa.

Tämä pätee riippumatta siitä, lukeeko puheen paperilta, perinteiseltä teleprompterilta, tai älylasien näytöltä. 

Älylaseja käyttävä puhuja joutuu seisomaan aika lailla paikallaan koko puheensa ajan ja voinee liikkua yleisön edessä korkeintaan aika varovaisin askelin. Tämä on yksi tapa tunnistaa älylaseja käyttävä puhuja. 

Sama pätee muihinkin äänenkäyttäjiin, kuten näyttelijöihin ja muusikoihin.  

Onko rajoitettu liikkuvuus pienempi paha kuin se, että puhetta ei tarvitse opetella etukäteen yhtä hyvin kuin tähän asti? Se riippuu tilanteesta. 

Varmaa on, että harjoittelematta yleisön eteen ei kannata mennä, vaikka puhe luettaisiin sanasta sanaan prompterilta.

From a frog to the best speaker in Finland

Leave a reply
André Noël Chaker speaking at the Helsingin Ekonomit event on August 12, 2026

As a child, some of André Noël Chaker’s schoolmates would call him a ”F*ng Frog” because he was a French-speaking kid at an English-speaking school in Canada 🇨🇦

Later, he graduated as a lawyer from an English-speaking law school. 

Fast forward to today, he’s been awarded twice as the best speaker in Finland, in the Finnish language 🇫🇮

Challenges sometimes turn people into diamonds 💎

It’s always a pleasure to hear André give a talk, this time educating the audience about public speaking skills at a packed event organized by Helsingin Ekonomit. 

It requires special skill and lots of practice to keep an audience engaged for one and a half hours straight. 

André did this by using the toolbox of a good speaker and educator: telling stories, using illustrative examples, and interacting with the audience. 

Not only that, he also made the audience do exercises at regular intervals, he visualized his message with PowerPoint slides, and performed on stage by being the opposite of monotonous: with vocal variety, body language, and the use of the whole stage. 

Had there been a lectern on the stage, he would have kicked it out before the show began.

So, if you need to deliver an important message to an audience, and not put them to sleep with a firehose of data, use some of the techniques mentioned above and witnessed by a satisfied audience Wednesday night. 

To deliver a good talk, I sometimes like to think you need three things: 

1.     have something to say,

2.     have the guts to say it, and 

3.     know how to say it with impact.

We saw all three happen at this event. 

Luckily, all three are also something anyone can figure out, but as with everything else, if you want to be able to deliver a good talk, you need plenty of practice. 

The reward is not insignificant: success in the world of work, as well as outside the work place.

Thank you Helsingin Ekonomit and André for an educational, inspiring and fun event.

Kuinka äkäpussi kesytetään?

Leave a reply
Vuorovaikutustaitojen harjoittelu kannattaa.

Suuni loksahti auki uimahallin pukuhuoneessa pari päivää sitten. Ei siksi, että viereisen vaatekaapin haltija teki mahtavan lätäkön pukuhuoneen lattialle vääntämällä litimäräksi unohtuneet uimahousunsa kuivaksi suoraan lattialle. 

Kaveri väänsi oikein antaumuksella. Litsis lätsis.

Suuni loksahti auki siksi, mitä tapahtui sen jälkeen. 

Lätäköt lattialla ovat ikävä juttu, koska niihin voi liukastua tai vähintään kastella sukkansa. 

Siispä annoin herralle saman tien korjaavaa palautetta niin ystävällisesti kuin osasin. 

Odotin reaktioksi vihaista tai erittäin vihaista kommenttia.

Suuttumisen sijaan kaveri hiljeni hetkeksi ja sanoi sitten ”Olet oikeassa”, ja jatkoi että hänkään ei tykkää märistä lattioista. Pahoitteli tekoaan.

Olin niin yllättynyt, että kiitin kaveria positiivisesta reaktiosta. Sitten vielä juteltiin vähän aikaa. 

Palautteen antamista, hankalien keskustelutilanteiden hanskaamista ja ristiriitojen ratkaisua ei pahemmin opeteta koulussa. Kuitenkin ne ovat vuorovaikutustaitoja, joiden osaamisella on suuri vaikutus pärjäämiseemme työelämässä, vapaa-ajalla ja myös perhesuhteissa. Joskus jopa ratkaiseva vaikutus. 

Kukaan ei osaa näitä taitoja syntyessään, mutta onneksi ne ovat jokaisen opittavissa. Ja kuten mikä tahansa oppiminen, nämäkin taidot vaativat opiskelua, harjoittelua, ja yhä vaan lisää harjoittelua. 

Siksi älä ylläty, jos saat minulta palautetta. Tarkoitan mitä sanon, silloinkin kun puhun harjoitellakseni. 

Pyrin kuitenkin antamaan ihmisille voittopuolisesti positiivista eli niin sanottua kannustavaa palautetta.

1. Yksi syy on se, että ihmiset toimivat enimmäkseen fiksusti. 

2. Toiseksi ihmisen kiitettävä toiminta vahvistuu, kun se huomataan ja tehdään näkyväksi.

3. Kolmanneksi, jos henkilö on saanut sinulta useamman kerran vilpitöntä positiivista palautetta, hän on yleensä vastaanottavaisempi, kun joudut antamaan hänelle korjaavaa palautetta. 

    Positiivisessa palautteessa on tietysti sekin hyvä puoli, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. 

    Uimahousunvääntelijän kanssa toivotettiin toisillemme hyvää juhannusta.

    Miltä kuulostaisi lukukauden mittainen puhe- ja esiintymistaidon kurssi ensi syksynä?

    Leave a reply

    Puhetaitoa voi oppia vaikka tunnin koulutuksessa, mutta… nyt olisi tarjolla lukukauden mittainen kurssi syyskuusta joulukuuhun. Täällä kehityt aidosti vaikuttavaksi puhujaksi 🔥

    Kriittisen korkeakoulun kiitettyä Puhekoulua on järjestetty jo yli 15 vuoden ajan. 

    Syyslukukaudella sitä opettaa yksi Suomen kokeneimmista puhekouluttajista, Severi Hämäri, sekä allekirjoittanut. 

    Olisiko nyt aika tehdä se pitkään miettimäsi tasonnosto puhujana ja esiintyjänä? 

    Tsekkaa linkin takaa tiedot aikataulusta ja sisällöstä, ja ilmoittaudu. Paikkoja on rajallinen määrä. https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/puhujakoulu/

    Koulutus on suomeksi. 

    P.S. Työnantajasi saattaa tukea tällaista kouluttautumista, koska se pätevöittää sinua työssäsi.

    Miten sain SASin koneen kapteenin onnittelemaan Suomea jääkiekon MM-kullasta

    Leave a reply
    SASin koneessa Kööpenhaminan lähellä.

    Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa sunnuntai-iltana, istuin Kööpenhaminan lentokentällä täpötäydessä SASin koneessa, joka oli juuri lähdössä Helsinkiin. Ihmisillä oli vielä kännykät päällä, joten voittomaali sai aikaan riemunkiljahduksia. 

    Sanoin lentoemännälle, että koneen kapteeni ohjaamossa ei ehkä tiedä Suomen juuri voittaneen MM-kultaa lätkässä, mutta olisi hienoa, jos hän voisi onnitella suomalaisia. 

    Tanskalaiset ovat mukavia, ymmärtävät joukkueurheilua ja osaavat suhdetoiminnan, joten luulin emon tajuavan homman heti. 

    Sen sijaan hän vastasi, sarkasmia äänessään: ”Ehkä kapteeni ei katsonut sitä ottelua”. Outo reaktio hiljensi minut hetkeksi. Pienen keskustelun ja ruotsalaisen stuertin avulla homma lopulta onnistui, ja saimme lopulta kapteenin onnittelut peräti kahteen kertaan matkan aikana. 

    Törppöjä mahtuu tähän maailmaan, niin lentoyhtiöissä kuin muuallakin. 

    Tarinan opetus oli minusta kuitenkin se, että törpönkin kanssa asiat voivat hoitua, kun säilyttää malttinsa ja vaivautuu rauhassa vääntämään rautalangasta ja ystävällisesti suostuttelemaan. 

    Ei vaatimalla, vaan antamalla toisen päättää itse. Silloin saa useammin sen, mitä haluaa. Kerta toisensa jälkeen olen nähnyt tämän toimivan.

    Koskaan ei voi tietää, millainen päivä keskustelukumppanilla on ollut. Eivätkä tanskalaiset luonnollisesti ole kovin kiinnostuneita jääkiekosta, varsinkaan kauniina kesäpäivänä. Edes kanadalainen ystäväni ei seurannut MM-turnausta, vaan sen sijaan NHL:n loppusarjaa. 

    Kun olen aloitteellinen, käyttäydyn ystävällisesti ja opiskelen vaikuttamistaitoja kuten retoriikkaa ja vuorovaikutustaitoja, huomaan, että tavallinen tallaajakin voi vaikuttaa asioihin, sekä pieniin että joskus myös isompiin.

    Siksi en oikein usko usein kuultuun hokemaan, jonka mukaan meidän pitäisi ”keskittyä vain niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa”. Se on mielestäni ihmisen vaikutusmahdollisuuksien aliarviointia. 

    Jännitätkö sinäkin esiintymistä? Niin me kaikki

    Leave a reply
    Työpajan osallistujia Puolassa.

    Mitä näet kuvassa? Tämä joukko osallistui työpajaan, jossa harjoiteltiin esiintymisjännityksen hallintaa. Tavallista ujompaa porukkaa vai? Päinvastoin. 

    Ammattipuhujia ja puhetaidon harrastajia kymmenestä maasta, muun muassa yksi puheenpidon maailmanmestari. 

    Joukossa oli myös ei-kovin-ujoina tunnettuja latinoja – Espanjasta, Portugalista, Venezuelasta.

    Me kaikki jännitämme esiintymisiä. Parhaat esiintyjät opiskelevat esiintymisjännityksen hallintaa. Tällä kertaa harjoittelimme positiivista visualisointia ja hengitystekniikoita.

    Pidin aiheesta työpajan viikonloppuna Puolassa Rzeszówin yliopistolla, Toastmasters International – järjestön vuosittaisessa seitsemän maan aluekonferenssissa. 

    Jatkamme harjoituksia.

    #esintymisjännitys #puhetaito #esiintymistaito #Toastmasters

    Terveisiä puheenpitokonferenssista Rzeszówista

    Leave a reply

    Nonnii. Ollaan taas Puolassa 🇵🇱. Kaupungissa, jonka nimeä on mahdoton lausua selvin päin (* 😀

    Täällä on tänä viikonloppuna Toastmasters -puheenpitojärjestön vuosittainen konferenssi. Ohjelmassa on tietysti puheita, ja lisäksi puhekilpailuja ja työpajoja. Ja paljon pitkäaikaisia kavereita tavattavana. Puhutaan puheista ja elämästä. Opitaan jotain uutta.

    Nyt mulla on mielessä kuitenkin jotain ihan muuta.

    Matkalle lähtiessään monet ihmiset julkaisevat kuvan lentokentältä, kun ovat vasta lähdössä lennolle. Minusta paljon mielenkiintoisempaa on perille saapuminen. 

    Vai mitä sanot: 

    1

    Junassa Krakovasta Rzeszówiin oli sellaiset kabiinit kuin Harry Potterin Tylypahka-junassa. 

    Paljon ei kanssamatkustajien kanssa tullut juteltua, kun vaikuttivat lähes yksinomaan puolankielisiltä. Sen verran rekisteröin, että kaikki aina tervehtivät, kun joku tulee kabiiniin tai lähtee. Suomessa ei olla vielä tällä sivistyksen tasolla. 

    Jokainen tuijotti kännykkää lähes koko kahden tunnin matkan ajan. Eivät jutelleet keskenään. Kotoista, mutta tylsää. 

    Kaikki säpsähtivät, kun soitin puhelun suomeen. En tiedä johtuiko suomen oudosta kielestä, jota täällä rajaseudulla ei kuule, vai onko täällä epäkohteliasta puhua puhelimeen junassa. 

    Toisin kuin Suomessa, puhelu tai nettiyhteys ei katkeillut junassa aina silloin tällöin. 

    2

    Vasta junasta poistuessa huomasin, että seuraavassa kabiinissa olisi ollut paljon mielenkiintoisempaa seuraa: rynnäkkökivääriä jatkuvasti ampumavalmiina pitävä maastopukuinen sotilas.

    Taistelija oli niin yltäpäältä naamioitunut, että näky oli suorastaan koominen. Tyypillä ei ollut mikään ICE-tyylin villin lännen pankkirosvohuivi nenän päällä, vaan balaklava peitti kasvojen ihon kauttaaltaan. Komeuden kruunasivat isot mustat aurinkolasit, joiden läpi raukka ilmeisesti ei nähnyt paljon mitään. 

    Siltä se ainakin näytti, kun kaveri perille saavuttua tallusteli asemalaiturilla kolmen poliisin seurassa. Jalassa sotilaalla oli lökäpöksyt ja vaatteet näyttivät muutenkin niin paksuilta, että tyypin olemuksesta tuli mieleen ennemminkin kuun pinnalla toikkaroiva Neil Armstrong kuin pelottava sotilas. 

    Teki mieli pyytää kaverilta selfietä, mutta itsesuojeluvaisto esti. Oletettavasti hänellä kuitenkin oli kovat piipussa enkä ole lainkaan varma, onko sotilaiden kuvaaminen Puolassa laillista. Kulttuuri on täällä astetta autoritäärisempi kuin koto-Suomessa. 

    3

    Hotellille kävellessäni törmäsin puistossa muistomerkkiin, jonka reliefissä kaksi puna-armeijan sotilasta näytti lyövän kättä. Tämä lienee niitä Stalinin diktatuurin surullisia jälkiä. 

    Kysyin vieressä olleelta paikallisen näköiseltä naiselta miksi hän ottaa kuvia muistomerkistä aivan kuin olisi turisti. Hän selitti kohtalaisen hyvällä kouluranskalla, että muistomerkki puretaan lähiaikoina, ”emme täällä pidä Putinista”. 

    Kuten Irwin Goodman sanoi aikoinaan: Päivä saatiin alkamaan.

    Terveisiä Rzsszwista!

    (* Rzeszów. Rzeszów Główny = Rzeszówin päärautatieasema

    Interpretative reading is good training for public speakers

    Leave a reply
    From our club meeting two weeks ago.

    Next week, the Famous Speeches Reading Club is going to be one and a half years old 🥂🔥Not bad for something that started as a spontaneous idea on the Finnish Independence Day in 2024. Also, it’s pretty exciting how the club has evolved during this time. 

    We started by reading Martin Luther King, Jr’s speeches. We still do it, at least I do 😃, but we’re doing a bunch of other interpretative reading as well. 

    Apart from speeches, we’ve read poems, song lyrics, movie speeches, even short stories. 

    I suppose the latter one is a bit too much for people to endure in an interactive meeting, so I guess we won’t be doing a lot of short stories in the future. 

    But it was cool to do that experiment, too. 

    Because I can testify that Ursula Le Guin’s short story ”The ones who walk away from Omelas” was a nugget of gold for me. 

    If ”The Animal Farm” is a masterful allegory of the Soviet Union, ”The ones who walk away from Omelas” is an equally masterful allegory of the United States, in less that ten pages.

    We were five people at the meeting two weeks ago, and our next meeting is two weeks from now on Tuesday, as usual. Tomorrow will be an exception: instead of reading speeches, we opted for a workshop about stage fright 😳 

    As always, we continue to meet online.

    The purpose of this informal club is that by learning from the best speakers and writers, we can practice skills that are useful for a public speaker. 

    Studying and practicing famous speeches is something public speakers have done at least since ancient Greece.

    Another goal is just to enjoy beautiful texts that make us think, discuss, and hopefully make the world just a little little better a place 🌎

    What’s your happy place?

    Have you ever NOT felt nervous before giving a presentation – Workshop on Tuesday, May 26

    Leave a reply

    Have you ever NOT felt nervous before giving a presentation? 😬 Most of us feel at least some butterflies in the stomach in that situation.

    I’ll give a workshop on how to control those nerves on Zoom on Tuesday, May 26, at 18:45-19:30 Finnish time ⏰

    You’ll get useful facts and exercises. The content is based on my client work as well as my experience and conversations with professionals. 

    You’ll be able to use this knowledge and the skills yourself or you can teach them to your friends and family who might benefit from them. 

    If you got interested, drop me an email at info@pekkakanerva.com so I can send you the Zoom link.

    The workshop is free of charge and doesn’t require you to commit to anything. The duration is 45 minutes, and we will adhere to safe place principles.

    👉 Confirm your attendance asap to secure your place as there’s limited capacity.

    You’re warmly welcome!

    This is the same workshop I’ll give at a Toastmasters International conference in Poland at the end of this month.

    What’s your killer recipe for managing your nerves before a presentation?