Jännitätkö sinäkin esiintymistä? Niin me kaikki

Leave a reply
Työpajan osallistujia Puolassa.

Mitä näet kuvassa? Tämä joukko osallistui työpajaan, jossa harjoiteltiin esiintymisjännityksen hallintaa. Tavallista ujompaa porukkaa vai? Päinvastoin. 

Ammattipuhujia ja puhetaidon harrastajia kymmenestä maasta, muun muassa yksi puheenpidon maailmanmestari. 

Joukossa oli myös ei-kovin-ujoina tunnettuja latinoja – Espanjasta, Portugalista, Venezuelasta.

Me kaikki jännitämme esiintymisiä. Parhaat esiintyjät opiskelevat esiintymisjännityksen hallintaa. Tällä kertaa harjoittelimme positiivista visualisointia ja hengitystekniikoita.

Pidin aiheesta työpajan viikonloppuna Puolassa Rzeszówin yliopistolla, Toastmasters International – järjestön vuosittaisessa seitsemän maan aluekonferenssissa. 

Jatkamme harjoituksia.

#esintymisjännitys #puhetaito #esiintymistaito #Toastmasters

Terveisiä puheenpitokonferenssista Rzeszówista

Leave a reply

Nonnii. Ollaan taas Puolassa 🇵🇱. Kaupungissa, jonka nimeä on mahdoton lausua selvin päin (* 😀

Täällä on tänä viikonloppuna Toastmasters -puheenpitojärjestön vuosittainen konferenssi. Ohjelmassa on tietysti puheita, ja lisäksi puhekilpailuja ja työpajoja. Ja paljon pitkäaikaisia kavereita tavattavana. Puhutaan puheista ja elämästä. Opitaan jotain uutta.

Nyt mulla on mielessä kuitenkin jotain ihan muuta.

Matkalle lähtiessään monet ihmiset julkaisevat kuvan lentokentältä, kun ovat vasta lähdössä lennolle. Minusta paljon mielenkiintoisempaa on perille saapuminen. 

Vai mitä sanot: 

1

Junassa Krakovasta Rzeszówiin oli sellaiset kabiinit kuin Harry Potterin Tylypahka-junassa. 

Paljon ei kanssamatkustajien kanssa tullut juteltua, kun vaikuttivat lähes yksinomaan puolankielisiltä. Sen verran rekisteröin, että kaikki aina tervehtivät, kun joku tulee kabiiniin tai lähtee. Suomessa ei olla vielä tällä sivistyksen tasolla. 

Jokainen tuijotti kännykkää lähes koko kahden tunnin matkan ajan. Eivät jutelleet keskenään. Kotoista, mutta tylsää. 

Kaikki säpsähtivät, kun soitin puhelun suomeen. En tiedä johtuiko suomen oudosta kielestä, jota täällä rajaseudulla ei kuule, vai onko täällä epäkohteliasta puhua puhelimeen junassa. 

Toisin kuin Suomessa, puhelu tai nettiyhteys ei katkeillut junassa aina silloin tällöin. 

2

Vasta junasta poistuessa huomasin, että seuraavassa kabiinissa olisi ollut paljon mielenkiintoisempaa seuraa: rynnäkkökivääriä jatkuvasti ampumavalmiina pitävä maastopukuinen sotilas.

Taistelija oli niin yltäpäältä naamioitunut, että näky oli suorastaan koominen. Tyypillä ei ollut mikään ICE-tyylin villin lännen pankkirosvohuivi nenän päällä, vaan balaklava peitti kasvojen ihon kauttaaltaan. Komeuden kruunasivat isot mustat aurinkolasit, joiden läpi raukka ilmeisesti ei nähnyt paljon mitään. 

Siltä se ainakin näytti, kun kaveri perille saavuttua tallusteli asemalaiturilla kolmen poliisin seurassa. Jalassa sotilaalla oli lökäpöksyt ja vaatteet näyttivät muutenkin niin paksuilta, että tyypin olemuksesta tuli mieleen ennemminkin kuun pinnalla toikkaroiva Neil Armstrong kuin pelottava sotilas. 

Teki mieli pyytää kaverilta selfietä, mutta itsesuojeluvaisto esti. Oletettavasti hänellä kuitenkin oli kovat piipussa enkä ole lainkaan varma, onko sotilaiden kuvaaminen Puolassa laillista. Kulttuuri on täällä astetta autoritäärisempi kuin koto-Suomessa. 

3

Hotellille kävellessäni törmäsin puistossa muistomerkkiin, jonka reliefissä kaksi puna-armeijan sotilasta näytti lyövän kättä. Tämä lienee niitä Stalinin diktatuurin surullisia jälkiä. 

Kysyin vieressä olleelta paikallisen näköiseltä naiselta miksi hän ottaa kuvia muistomerkistä aivan kuin olisi turisti. Hän selitti kohtalaisen hyvällä kouluranskalla, että muistomerkki puretaan lähiaikoina, ”emme täällä pidä Putinista”. 

Kuten Irwin Goodman sanoi aikoinaan: Päivä saatiin alkamaan.

Terveisiä Rzsszwista!

(* Rzeszów. Rzeszów Główny = Rzeszówin päärautatieasema

Interpretative reading is good training for public speakers

Leave a reply
From our club meeting two weeks ago.

Next week, the Famous Speeches Reading Club is going to be one and a half years old 🥂🔥Not bad for something that started as a spontaneous idea on the Finnish Independence Day in 2024. Also, it’s pretty exciting how the club has evolved during this time. 

We started by reading Martin Luther King, Jr’s speeches. We still do it, at least I do 😃, but we’re doing a bunch of other interpretative reading as well. 

Apart from speeches, we’ve read poems, song lyrics, movie speeches, even short stories. 

I suppose the latter one is a bit too much for people to endure in an interactive meeting, so I guess we won’t be doing a lot of short stories in the future. 

But it was cool to do that experiment, too. 

Because I can testify that Ursula Le Guin’s short story ”The ones who walk away from Omelas” was a nugget of gold for me. 

If ”The Animal Farm” is a masterful allegory of the Soviet Union, ”The ones who walk away from Omelas” is an equally masterful allegory of the United States, in less that ten pages.

We were five people at the meeting two weeks ago, and our next meeting is two weeks from now on Tuesday, as usual. Tomorrow will be an exception: instead of reading speeches, we opted for a workshop about stage fright 😳 

As always, we continue to meet online.

The purpose of this informal club is that by learning from the best speakers and writers, we can practice skills that are useful for a public speaker. 

Studying and practicing famous speeches is something public speakers have done at least since ancient Greece.

Another goal is just to enjoy beautiful texts that make us think, discuss, and hopefully make the world just a little little better a place 🌎

What’s your happy place?

Have you ever NOT felt nervous before giving a presentation – Workshop on Tuesday, May 26

Leave a reply

Have you ever NOT felt nervous before giving a presentation? 😬 Most of us feel at least some butterflies in the stomach in that situation.

I’ll give a workshop on how to control those nerves on Zoom on Tuesday, May 26, at 18:45-19:30 Finnish time ⏰

You’ll get useful facts and exercises. The content is based on my client work as well as my experience and conversations with professionals. 

You’ll be able to use this knowledge and the skills yourself or you can teach them to your friends and family who might benefit from them. 

If you got interested, drop me an email at info@pekkakanerva.com so I can send you the Zoom link.

The workshop is free of charge and doesn’t require you to commit to anything. The duration is 45 minutes, and we will adhere to safe place principles.

👉 Confirm your attendance asap to secure your place as there’s limited capacity.

You’re warmly welcome!

This is the same workshop I’ll give at a Toastmasters International conference in Poland at the end of this month.

What’s your killer recipe for managing your nerves before a presentation?

Kenraalit varautuvat aina edelliseen sotaan eli Ukrainan sotaan. Eilinen esiintyjä kertoi mitä on tulevaisuuden sota.

Leave a reply
Puolustusvoimien pitkäaikainen tutkimusjohtaja Jyri Kosola ja hänen uusin kirjansa.

Eilen illalla minulla oli ilo ja kunnia juontaa tilaisuus, jossa puhui Suomen ykkösasiantuntija, kun aiheena on tulevaisuuden sodankäynti. Eversti evp Jyri Kosola on tekniikan ja sotatieteiden tohtori sekä Puolustusvoimien pitkäaikainen tutkimusjohtaja, joka visioi Ukrainassa nyt nähtävät sodankäyntimenetelmät jo 20 vuotta sitten.

Kosola on mahdollisesti paras suomalainen tulevaisuuden sodankäynnin asiantuntija.

Kosolan tuore kirja Koneiden sota: droonien läpimurto ja vallankumous, Docendo, 2026, on myös aivan mainiota luettavaa, enkä ole lainkaan yllättynyt, että se ilmestynee myös englanniksi. Kirja on minusta laadukkaampaa tekstiä kuin mitä Yhdysvalloista tai Briteistä löytyy. 

Kosola ei muuten ole vain tekniikan ja sotahommien asiantuntija, vaan laajasti sivistynyt kaveri ja mainio keskustelukumppani, joka tuntee syvällisesti myös ihmistieteitä.

Toinen ilonaihe oli valtavan kiinnostunut, motivoitunut ja runsaslukuinen yleisö, jolta kysymykset eivät tahtoneet loppua kesken.

Kolmas ilonaihe oli saumattomasti toiminut tilaisuuden järjestäjäporukka Antti Puhakan johdolla, ja Helsingin Pelastuslaitos, joka Tomi Raskin persoonassa muun hyvän lisäksi tarjosi syvällä maan alla sijaitsevat puitteet tapahtumalle. Ja monet muut, jotka auttoivat.

Neljäs ilonaihe oli se, että paikalla ollut everstiluutnantti Vesa Sundqvist antoi vedostani vuolaat kehut, ja ensimmäistä kertaa elämässäni todistin tilanteen, jossa everstiluutnantti tarjoutui kantamaan alikessun runsaita kamoja (PA-laitteet) ja vieläpä nuoremmakseen tarjosi kyydin kotiovelle asti hauskojen turinoiden kera. 😀

Eilisessä tilaisuudessa ei rakennettu vain osaamista vaan myös yhteishenkeä. Se on tämän maan puolustuksen selkäranka. Vain yhtenäinen kansa pärjää, jos tulee kova paikka.

Anna alitajuntasi keksiä puheesi sisältö puolestasi

Leave a reply

Mistä saa parhaat ideat puheen tai esitelmän sisältöön ja sanoitukseen? No lenkkipolulta tietenkin! Kaikilla on omat konstinsa, mutta minulle tuo tapahtui taas. 

Olen viimeisen parin viikon aikana miettinyt oikeita sanoja varsin lyhyeen, mutta tärkeään puheenvuoroon tänä iltana olevan tapahtuman juontajana. 

Asetin puheenvuorolleni kolme tavoitetta:

  1. Miten saan tilaisuuden alkuun huumoria, jotta yleisö rentoutuu? Se on tarpeen erityisesti, koska illan aihe on vakava, suorastaan kuolemanvakava. 
  2. Miten saan yleisön aktivoitua heti alussa, jotta kaikki keskittyvät kuuntelemaan illan pääesiintyjää ja tekevät hänelle hyviä kysymyksiä?
  3. Miten motivoin kuulijoita heidän tärkeässä työssään, johon illan tilaisuus kouluttaa heitä? 

Lisäksi yleisölle pitää tietysti antaa kaikki olennainen tieto illan ohjelmasta ja puhujasta.

Kaikki yllä oleva pitäisi mahtua lyhyeen puheenvuoroon, joka on selkeä ja luonteva, eikä vaikuta läpipuhki mietityltä. 

Kivointa olisi, jos sanat eivät näyttäisi lainkaan etukäteen mietityiltä, vaan spontaaneilta. Siteeraan sanoja, jotka Churchill tarinan mukaan kerran sanoi autonkuljettajalleen parlamenttiin saavuttaessa: ”Älä avaa auton ovea vielä, haluan ensin kirjoittaa spontaanit kommenttini valmiiksi.”

Usein saan parhaat ideat lenkkipolulla. Niin kävi nytkin. En ollut tyytyväinen yhteen kirjoittamani skriptin kohtaan, enkä ollut keksinyt ratkaisua kirjoituspöydän ääressä. 

Eilen lenkillä päätin äänikirjan kuuntelemisen sijasta käydä mielessäni läpi puheenvuoroni sisällön. Ja voilà, sieltä se tuli, uusi lähestymistapa, jota en ollut aiemmin ajatellut. Sanat tulivat mieleen aivan itsestään. 

Kirjoitit sitten puhuttua tai kirjallista esitystä, jos jäät jumiin ajattelussasi, tee välillä jotain muuta. 

Toiseksi, aloita sisällön valmistelu ajoissa. Itse yritän kirjoittaa ensimmäisen luonnoksen puheesta tai tekstistä viimeistään pari viikkoa ennen h-hetkeä. 

Silloin alitajunta tekee töitä puolestani ja ideat tulevat mieleen yleensä itsestään. Aamulla herätessä, lenkkipolulla tai hyvää kirjaa lukiessa. Se on tehokkuutta, eikä edes tunnu työltä.

Missä tilanteessa sinun alitajuntasi antaa sinulle ilmaisia vastauksia?

Ensiaputaitoja verestämässä

Leave a reply

Viime viikonlopun ensiapukurssille mennessäni en uskonut, että oppisin kunnolla elvyttämään elotonta potilasta. Olin väärässä. 

Kahteen täyteen päivään mahtui niin paljon harjoituksia, että jokainen halukas oppi elvyttämään sekä defibrillaattorin kanssa että ilman. Nykyään muuten peruselvytys on 30 painallusta ja 2 (yllättävän pientä) puhallusta.

Lisäksi ehdimme rauhassa käydä läpi aikamoisen listan tyypillisimpiä vammoja ja sairauskohtauksia ja niiden ensiapua. 

Teoriaosuudet olivat harvinaisen vuorovaikutteisia ja siksi hyvin opettavaisia. 

Luentoja kuunnellessani buustasin omaa oppimiskäyrääni sitomalla itselleni painesiteitä kaikkiin raajoihin sekä pääkoppaan. Rutiinin kehittäminen auttaa tässäkin – vertaa kuvaa ekasta ja kolmannesta yrityksestä 😃😃😃

Tämä oli heittämällä paras ja kattavin ensiapukurssi, jonka olen käynyt, ja suosittelen lämpimästi vastaavaa jokaiselle. 

Kurssin järjesti Helsingin väestönsuojeluyhdistys, nokkamiehenä Jukka Lehtiranta, ja kouluttajana erinomainen Francisca Mannström.

Ensi kuussa jatkamme ulkotiloissa tapahtuvalla simuloidulla harjoituksella. Pihalta ja luonnosta löytyy muun muassa tekoverellä maskeerattuja uhreja, jotka pääsevät auttajien hellään huomaan.

Ensiapu on kansalaistaito, jonka osaamisella voi auttaa itseään, läheisiään ja muita lähimmäisiään. 

Kuten kaikki muutkin taidot, ensiapua pitää harjoitella säännöllisesti, jos haluaa oikeasti osata. 

Oletko itse käynyt kurssilla?

P.S. Miten tämä kaikki liittyy esiintymistaitoon? Ei kai mitenkään. Tosin kouluttajamme kertoi tuntemastaan henkilöstä, joka tykkää osallistua realistisia hätätilanteita simuloiviin ensiapuharjoituksiin. Koska hän on luonteeltaan ujo, hän valitsee aina tajuttoman potilaan roolin.

Drones and presentation skills

Leave a reply
In Mikko’s hand, a drone that destroys drones. Behind us on the screen, a container that is actually a transportable drone factory that can make dozens of drones per day. 🚀🚀🚀🚀🚀🚀🚀

What’s the current state of drone warfare and drone defense in Ukraine 🇺🇦, Finland, and elsewhere? How does the future look like? 🚀

How does it sound when the topic is presented by one of the most knowledgeable experts in the field, Mikko Hyppönen, who is also perhaps the world’s #1 expert in drones in terms of presentation skills? 🎤

📌 Mikko’s content is always relevant, interesting and engaging for the audience.

📌 He always begins and ends on time.

📌 His visuals (PowerPoint) were full of insightful pictures and video. 

📌 He had brought with him a bunch of props. In this case it was products of his own company Sensofusion, and a bunch of other drone-related artifacts. 

Now I’ve held in my hand the kind of optical fibre the drones leave behind them and that now covers vast areas in Ukraine. 

What you see in the photo is a drone that kills drones.

📌 Drones are scary, but as always, the more you know about a topic, it becomes slightly less scary. Drones are not omnipotent.

❓On another note, I asked Mikko how he prepares for his presentations nowadays, as compared to in the past, when he was still honing his presentation skills.

He’s a modest guy. His reply was that as he’s recently joined a new business, the main thing is to spend time learning lots and lots of new subject matter. 

However, he added there’s one thing that hasn’t changed in his presentations: 

He’s always considered himself to be an interpreter of making complex technical topics understandable and interesting to the general public. 

This continues to be in the core of his presentations, wherever he speaks.

Have you ever listened to someone who’s able to distill a complex topic so that the audience gets it? 🔥

Is it harder to be a contestant than the master of ceremonies at a speech contest?

Leave a reply
A speech contest trophy from way back when.

Many years ago I was a contestant at a public speaking contest. Tomorrow I’ll be hosting this same Toastmasters contest in Tallinn, with fantastic speakers from Estonia, Latvia, Lithuania and Finland 🔥🔥🔥

For the contest speech, you spend from 5 to 7 minutes on stage. As the master of ceremonies tomorrow, I’ll be on stage from 11:35am until 6pm. It already feels like running a marathon.

They say the shorter you need to make a speech, the more preparation it takes. The contestants have done a huge amount of preparation for their speeches and they deserve all the respect from the audience. 

Wearing my “winning shoes” at a speech contest, telling a story about a duck and a couple of other animals.

Hosting an event is hard work, too, and requires careful planning and practice. Tomorrow there’s a minute-by-minute schedule of what will happen on stage between the opening words at 11:20am until the closing words at 6pm. 

And something always goes wrong 😃 You need to be prepared for that, too. 

The best thing is that you always learn something. And you improve your routine. And it’s fun.

May the contest begin! 💥

Is your boss nervous about public speaking?

Leave a reply

Who’s the customer of a firm selling fish lures? It’s the fish 🐟 

I learned this lesson about the business philosophy of the fish lure producer Rapala from the late professor of international business, Reijo Luostarinen, at the Helsinki School of Economics.

”You were amazing! This was the best townhall meeting ever!”

That’s what the audience of one of my clients told him after I had coached him on public speaking and presentations skills.

He had contacted me a couple of weeks earlier because he felt very nervous about an upcoming presentation. 

It’s feedback like this that tells me I’ve been able to help someone at an important moment in their career. 

This speaker is a C-level person at an international company that recently promoted him to lead a business unit of hundreds of people.

He wanted to be at his best when talking to a gathering of all his employees for the first time in his new role. 

👉 Is your boss nervous about public speaking? I bet they are. Everyone is. Luckily we can all learn how to manage that nervousness.

I’m pretty sure all of Reijo Luostarinen’s students still remember the lesson about who your real customer is. How do I know? Because he told a story. Even better, it was a story with a hook 😀