Monthly Archives: June 2026

Kuinka äkäpussi kesytetään?

Vuorovaikutustaitojen harjoittelu kannattaa.

Suuni loksahti auki uimahallin pukuhuoneessa pari päivää sitten. Ei siksi, että viereisen vaatekaapin haltija teki mahtavan lätäkön pukuhuoneen lattialle vääntämällä litimäräksi unohtuneet uimahousunsa kuivaksi suoraan lattialle. 

Kaveri väänsi oikein antaumuksella. Litsis lätsis.

Suuni loksahti auki siksi, mitä tapahtui sen jälkeen. 

Lätäköt lattialla ovat ikävä juttu, koska niihin voi liukastua tai vähintään kastella sukkansa. 

Siispä annoin herralle saman tien korjaavaa palautetta niin ystävällisesti kuin osasin. 

Odotin reaktioksi vihaista tai erittäin vihaista kommenttia.

Suuttumisen sijaan kaveri hiljeni hetkeksi ja sanoi sitten ”Olet oikeassa”, ja jatkoi että hänkään ei tykkää märistä lattioista. Pahoitteli tekoaan.

Olin niin yllättynyt, että kiitin kaveria positiivisesta reaktiosta. Sitten vielä juteltiin vähän aikaa. 

Palautteen antamista, hankalien keskustelutilanteiden hanskaamista ja ristiriitojen ratkaisua ei pahemmin opeteta koulussa. Kuitenkin ne ovat vuorovaikutustaitoja, joiden osaamisella on suuri vaikutus pärjäämiseemme työelämässä, vapaa-ajalla ja myös perhesuhteissa. Joskus jopa ratkaiseva vaikutus. 

Kukaan ei osaa näitä taitoja syntyessään, mutta onneksi ne ovat jokaisen opittavissa. Ja kuten mikä tahansa oppiminen, nämäkin taidot vaativat opiskelua, harjoittelua, ja yhä vaan lisää harjoittelua. 

Siksi älä ylläty, jos saat minulta palautetta. Tarkoitan mitä sanon, silloinkin kun puhun harjoitellakseni. 

Pyrin kuitenkin antamaan ihmisille voittopuolisesti positiivista eli niin sanottua kannustavaa palautetta.

1. Yksi syy on se, että ihmiset toimivat enimmäkseen fiksusti. 

2. Toiseksi ihmisen kiitettävä toiminta vahvistuu, kun se huomataan ja tehdään näkyväksi.

3. Kolmanneksi, jos henkilö on saanut sinulta useamman kerran vilpitöntä positiivista palautetta, hän on yleensä vastaanottavaisempi, kun joudut antamaan hänelle korjaavaa palautetta. 

    Positiivisessa palautteessa on tietysti sekin hyvä puoli, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. 

    Uimahousunvääntelijän kanssa toivotettiin toisillemme hyvää juhannusta.

    Miltä kuulostaisi lukukauden mittainen puhe- ja esiintymistaidon kurssi ensi syksynä?

    Puhetaitoa voi oppia vaikka tunnin koulutuksessa, mutta… nyt olisi tarjolla lukukauden mittainen kurssi syyskuusta joulukuuhun. Täällä kehityt aidosti vaikuttavaksi puhujaksi 🔥

    Kriittisen korkeakoulun kiitettyä Puhekoulua on järjestetty jo yli 15 vuoden ajan. 

    Syyslukukaudella sitä opettaa yksi Suomen kokeneimmista puhekouluttajista, Severi Hämäri, sekä allekirjoittanut. 

    Olisiko nyt aika tehdä se pitkään miettimäsi tasonnosto puhujana ja esiintyjänä? 

    Tsekkaa linkin takaa tiedot aikataulusta ja sisällöstä, ja ilmoittaudu. Paikkoja on rajallinen määrä. https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/puhujakoulu/

    Koulutus on suomeksi. 

    P.S. Työnantajasi saattaa tukea tällaista kouluttautumista, koska se pätevöittää sinua työssäsi.

    Miten sain SASin koneen kapteenin onnittelemaan Suomea jääkiekon MM-kullasta

    SASin koneessa Kööpenhaminan lähellä.

    Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa sunnuntai-iltana, istuin Kööpenhaminan lentokentällä täpötäydessä SASin koneessa, joka oli juuri lähdössä Helsinkiin. Ihmisillä oli vielä kännykät päällä, joten voittomaali sai aikaan riemunkiljahduksia. 

    Sanoin lentoemännälle, että koneen kapteeni ohjaamossa ei ehkä tiedä Suomen juuri voittaneen MM-kultaa lätkässä, mutta olisi hienoa, jos hän voisi onnitella suomalaisia. 

    Tanskalaiset ovat mukavia, ymmärtävät joukkueurheilua ja osaavat suhdetoiminnan, joten luulin emon tajuavan homman heti. 

    Sen sijaan hän vastasi, sarkasmia äänessään: ”Ehkä kapteeni ei katsonut sitä ottelua”. Outo reaktio hiljensi minut hetkeksi. Pienen keskustelun ja ruotsalaisen stuertin avulla homma lopulta onnistui, ja saimme lopulta kapteenin onnittelut peräti kahteen kertaan matkan aikana. 

    Törppöjä mahtuu tähän maailmaan, niin lentoyhtiöissä kuin muuallakin. 

    Tarinan opetus oli minusta kuitenkin se, että törpönkin kanssa asiat voivat hoitua, kun säilyttää malttinsa ja vaivautuu rauhassa vääntämään rautalangasta ja ystävällisesti suostuttelemaan. 

    Ei vaatimalla, vaan antamalla toisen päättää itse. Silloin saa useammin sen, mitä haluaa. Kerta toisensa jälkeen olen nähnyt tämän toimivan.

    Koskaan ei voi tietää, millainen päivä keskustelukumppanilla on ollut. Eivätkä tanskalaiset luonnollisesti ole kovin kiinnostuneita jääkiekosta, varsinkaan kauniina kesäpäivänä. Edes kanadalainen ystäväni ei seurannut MM-turnausta, vaan sen sijaan NHL:n loppusarjaa. 

    Kun olen aloitteellinen, käyttäydyn ystävällisesti ja opiskelen vaikuttamistaitoja kuten retoriikkaa ja vuorovaikutustaitoja, huomaan, että tavallinen tallaajakin voi vaikuttaa asioihin, sekä pieniin että joskus myös isompiin.

    Siksi en oikein usko usein kuultuun hokemaan, jonka mukaan meidän pitäisi ”keskittyä vain niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa”. Se on mielestäni ihmisen vaikutusmahdollisuuksien aliarviointia. 

    Jännitätkö sinäkin esiintymistä? Niin me kaikki

    Työpajan osallistujia Puolassa.

    Mitä näet kuvassa? Tämä joukko osallistui työpajaan, jossa harjoiteltiin esiintymisjännityksen hallintaa. Tavallista ujompaa porukkaa vai? Päinvastoin. 

    Ammattipuhujia ja puhetaidon harrastajia kymmenestä maasta, muun muassa yksi puheenpidon maailmanmestari. 

    Joukossa oli myös ei-kovin-ujoina tunnettuja latinoja – Espanjasta, Portugalista, Venezuelasta.

    Me kaikki jännitämme esiintymisiä. Parhaat esiintyjät opiskelevat esiintymisjännityksen hallintaa. Tällä kertaa harjoittelimme positiivista visualisointia ja hengitystekniikoita.

    Pidin aiheesta työpajan viikonloppuna Puolassa Rzeszówin yliopistolla, Toastmasters International – järjestön vuosittaisessa seitsemän maan aluekonferenssissa. 

    Jatkamme harjoituksia.

    #esintymisjännitys #puhetaito #esiintymistaito #Toastmasters