Tag Archives: Media

How do you turn a journalist into a public speaker performing to sold-out audiences in one month?

This Saturday morning was pretty special at my local Toastmasters club, where we help people improve their public speaking and leadership skills.

My club held a meeting at Helsingin Sanomat, Finland’s largest newspaper.

Jaakko Lyytinen and Riikka Haikarainen in action.

Jaakko Lyytinen and Riikka Haikarainen in action on December 1, 2018.

The highlight of the day was a talk by two award-winning and super-innovative journalists, Jaakko Lyytinen and Riikka Haikarainen, who created the Musta laatikko (Black Box) public speaking performance at the Finnish National Theater.

Musta laatikko is a performance where about ten Helsingin Sanomat journalists each give a 10-15 minute talk about one of their news stories before a live audience. You can think about it as something similar to TED talks, yet something quite different and unique.

Musta laatikko has been running for almost three years at the Finnish National Theater and it’s already been seen by a whopping 18,000 people. About 100 Helsingin Sanomat journalists have spoken there and this year the performance was awarded as the Best Journalistic Act of the Year in Finland.

Here are some takeaways from the yesterday’s talk by Jaakko and Riikka:

  1. Content is king. Focus on the delivery of your speech only when your content is in shipshape.
  2. The best speeches have been given by those humble enough to take the coaching that was offered. Those who thought they already knew all the tricks of the trade tended to perform worse.
  3. The best speakers still continue to spend more time training than the rest of the pack.
  4. For the Musta laatikko speakers, one of the best experiences has been the peer support and development of their speeches in a safe and encouraging environment (anyone recognize the Toastmasters ethos here 🙂 )
  5. The journalists have very much enjoyed the chance to face and overcome their fear of public speaking. For a writing journalist, public speaking doesn’t necessarily come naturally.

A bonus tip: if you have an exceptionally innovative idea, the first thing to do is NOT to tell your boss. They’ll most likely kill it. Instead, first develop your idea further with a couple of trusted colleagues. Then present an irresistible case to management and they’ll buy the idea.

Konservatiivi vai liberaali? Amerikkalaiset mobiilisovellukset ottavat mallia Suomesta

Aamun uutiset kertoivat eilen, että USA:ssa on mobiilisovelluksia, jotka auttavat tekemään ideologisesti oikeita ostopäätöksiä.

Voit valita asioitko konservatiivisessa vai liberaalissa kaupassa tai kahvilassa. Ostopäätöksillä voi tukea esimerkiksi aseiden tai abortin kannattajia tai vastustajia.

Katukuva Helsingistä vuodelta 1968. Kuva: Wikipedia, Szilas.

Katukuva Helsingistä vuodelta 1968. Kuva: Wikipedia, Szilas.

Jutun luettuani ajattelin ensin, että USA on jakautumassa yhä pahemmin. Sitten muistin, että Suomessa ideologisesti jakautunut liiketoiminta oli arkipäivää vielä vähän aikaa sitten.

1990-luvun lamaan asti Suomen vasemmisto osti ruokansa E-myymälästä tai Elannosta. Vasemmistolla oli myös oma ravintola- ja hotellibisnes.

Sturenkadulla oli aikoinaan yökerho nimeltä Circus Maximus. Kerran meinasimme mennä sinne porukalla, mutta päädyimme muualle, koska yksi kavereista ei suostunut kantamaan rahojaan vasemmistolaiseen ravintolaan.

Vasemmiston pankkitilit olivat STS:ssä (Suomen Työväen Säästöpankki) ja vakuutukset Kansassa. Asunto oli mieluiten rakennusliike Hakan rakentama. Bensa ostettiin Neuvostoliiton omistamasta Teboilista, joka tunnettiin myös nimellä toveribensiini.

Vasemmisto luki omissa kuplissaan Suomen Sosialidemokraattia, Kansan Uutisia tai Tiedonantajaa. TV ja radio olivat Yleisradion monopoleja ja sosiaalista mediaa ei ollut vielä keksitty.

Väitetään, että urheilu yhdistää kansaa. Katin kontit. Jopa urheilussa oli kaksinkertaiset rakenteet. Vasemmistolla oli omat urheiluseuransa, jotka kuuluivat Työväen Urheiluliittoon (TUL).

Asuessani lapsena Vuosaaressa omassa kaveripiirissäni oli itsestään selvää, että urheilua harrastettiin Vuosaaren Viikingeissä eikä TUL:iin kuuluvassa Vuosaaren Kisassa. Yksi luokkakaverini oli Kisassa. En ymmärtänyt sitä.

Lapset oli muissakin harrastuksissa jaettu ideologian mukaan. Vasemmiston lapset eivät olleet partiossa vaan pioneereissa. Vaimoni olisi lapsena liittynyt pioneereihin päiväkotikaverinsa kanssa, mutta kotona kerrottiin ettei se käy.

Olisikohan vastaava bisneksen polarisaatio mahdollista Amerikassa?

En sijoittaisi rahojani Ylen jutussa kuvattuun amerikkalaiseen 2ndVote-sovellukseen.

En vain yrityksen vastenmielisen arvomaailman takia, vaan myös siksi, että firma ei ajattele riittävän isosti. Se tavoittelee vain 5-6 miljoonaa käyttäjää maassa, jossa noin puolet 320-miljoonaisesta kansasta kannattaa republikaaneja. Sijoittajat uskovat harvoin yrityksiin, joilta puuttuu kunnianhimoa.

Viikonlopun pienen somekohun viisi opetusta

Demarien Antti Rinne piti viikonloppuna puheen, josta syntyi jonkinmoinen kalabaliikki somessa ja mediassa.

nygard_tviitti_demareista

Siis mitä ihmettä? Demarit vastustavat paremman palkan maksamista hyville työntekijöille? Kieltämättä niin Rinne sanoi. Paitsi että ei, kun luetaan konteksti eli se puheen kohta, mistä yllämainittu lainaus on otettu.

Mitä Rinne oikeasti sanoi puheessa? Ettei hän kannata valtioiden välistä työehtojen dumppauskilpailua.

En ota tässä kantaa puolueisiin puolesta tai vastaan. Sen sijaan viestinnällisestä näkökulmasta hässäkästä jäi käteen muutama pointti:

1.Demarien tviittaama lainaus puheesta oli surkeasti valittu. Puheen kontekstista irrallaan se antoi aivan väärän kuvan siitä, mitä yritettiin viestiä. Kuka ikinä hallinnoikaan demarien twitter-tiliä, kaivoi verta nenästään – tai kiistanalaisen Rinteen nenästä.

2.Kilpailevien puolueiden edustajat ja muut mielipidevaikuttajat jakoivat tviittiä todisteena demarien ja Rinteen sekopäisyydestä. Lainauksen todellinen merkitys ja konteksti jäi kertomatta, joko tahallaan tai vahingossa. Lieventävä asianhaara on toki, että lainaus tuli demareilta itseltään.

Vartiainen_tviitti_demareista

3.Jälkeenpäin demarit olisivat voineet korjata väärinkäsityksen helposti, mutta sössivät tilaisuuden. Korjaamisen sijasta olivat joko tavoittamattomissa, antoivat epäselviä kommentteja tai rupesivat kiistelemään keskenään julkisuudessa. Kaiken lisäksi kohun aiheuttanut tviitti poistettiin Twitteristä, mikä vain lisäsi ihmetystä.

4.Tuli vaikutelma, että ihan fiksut henkilöt jakavat ja kauhistelevat somessa materiaalia tarkistamatta sen paikkansapitävyyttä. Edes maailman paras koulujärjestelmä ei takaa medialukutaitoa.

5.Tuli myös vaikutelma, että Suomen politiikassa ollaan yhä aika syvällä sadan vuoden takaisissa juoksuhaudoissa. Monet kokoomuslaiset ja demarit tykkäävät pitää toisiaan vähä-älyisinä.

Demarien viestintätiimin kannattaisi käydä keissi läpi ja ottaa opiksi. Twitterin käyttäjien taas kannattaa muistaa, että liian herkulliselta näyttävä repliikki ei usein ole sitä mitä lupaa.

Eli jäitä hattuun sekä oikealla että vasemmalla ennen kuin tviittaatte. Klikkejä ei kannata metsästää hinnalla millä hyvänsä.

Tätä ei markkinointikonsultti kerro sinulle

Kuulin tällä viikolla varmaan sadatta kertaa väitettävän, että markkinointi on muuttunut monimutkaiseksi kanavien määrän kasvun takia. Esitelmän pitäjän viesti oli höystetty kalvoilla, joissa oli pelottavan näköinen määrä markkinointikanavia ja sosiaalisen median sovellusten logoja.

markkinointikanavien_rajahdys

Tyypillinen markkinointikanavien paljoutta kuvaava himmeli.

Oikeasti markkinoinnin tulokset voi nykyään saavuttaa pienemmällä määrällä medioita kuin ennen. Jos yrityksesi toimii useassa maassa, helpotus verrattuna menneeseen on vielä dramaattisempi.

Katsotaan vähän tarkemmin.

Mediakenttä ennen somea

Perinteisistä medioista puhuttaessa väitetään usein, että radio- ja tv-kanavien ja sanoma- ja aikakauslehtien määrä on räjähtänyt. Radio- ja tv-kanavia on toki enemmän kuin esimerkiksi 70-luvulla, mutta mainostaja tavoittaa suurimman osan kohderyhmästään muutamalla kanavalla. Sama pätee sanoma- ja aikakauslehtiin.

Lisäksi median kriisin seurauksena ainakin sanomalehtien määrä on kääntynyt laskuun. Jotkut muistavat vielä ajan, jolloin lukijan puoluekanta määritteli, mitä sanomalehteä aamiaispöydässä luettiin. Nyt aamiaispöytää dominoi paperilehdistä Hesari ja maakunnissa paikalliset ykkösmediat.

Digimarkkinointi on keskittynyttä ja huhu Facebookin kuolemasta oli ennenaikainen

Perinteisten medioiden rinnalle on tullut digimarkkinointi. Digitaalinen markkinointi on kuitenkin perinteiseen mediaan verrattuna hyvin keskittynyttä.

Hakukonemarkkinoinnissa riittää nykyään mainostaminen yhdessä hakukoneessa eli Googlessa. Display-mainonnassa voidaan keskittyä muutamille, kohderyhmän suosimille sivustoille tai ostaa mainosverkoston kautta vähemmän kohdistettua mainontaa bulkkihintaan. Sosiaalisen median käyttö on keskittynyt muutamaan hallitsevaan sovellukseen.

Millään brändillä ei ole tarvetta ylläpitää omia sivuja kymmenissä some-kanavissa.

Hesarin juuri julkaiseman tutkimustuloksen mukaan nuoriso ei olekaan hylännyt Facebookia, vaan Facebook on myös teini-ikäisten keskuudessa suosituin sosiaalinen media.

Kaiken lisäksi suosituimpien some-sovellusten omistus keskittyy harvoihin käsiin. Esimerkiksi Google omistaa YouTuben, Facebook Instagramin ja Twitter Periscopen. Internet on vielä niin nuori, että nettimedioiden keskittymisen voi odottaa jatkuvan. Näin käy melkein kaikilla toimialoilla ensimmäisen ”kaikki kukat kukkii” –vaiheen jälkeen.

Digitaalisen markkinoinnin kanavat ovat niin keskittyneitä, että relevanteista kanavista on kirjoitettu kasapäin kirjoja, jotka opastavat vain kyseisen yhden sivuston markkinointikäyttöön. En ole nähnyt yhtään ”Miten mainostan Hesarissa” –kirjaa, puhumattakaan muista sanomalehdistä, mutta olen plärännyt lukuisia Facebook-, Twitter- ja Google AdWords-markkinointioppaita.

Digikanavat ovat lottovoitto kansainväliselle markkinoijalle

Uuden markkinoinnin helppous toteutuu erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Aiemmin tarvittiin joka maassa mediatoimisto kertomaan, mitkä TV- ja radiokanavat ja lehdet toimivat kussakin maassa. Nykyään ylempänä mainituilla digimedioilla voi kattaa suurimman osan maailmasta. Karkeasti ottaen ainoat poikkeukset ovat Kiina ja Venäjä. Pystyt siis käytännössä kattamaan koko maailman kolmella ylläkuvatun kaltaisella setillä digikanavia.

Miksi digikonsultti sitten näyttää häkkyräkalvonsa?

Mitä suurempi yleisön angsti, sitä leveämpi on konsultin leipä.

Miksi sitten uskomme häkkyräkalvoa?

En tiedä.

Markkinoija pelkää ammattitaitonsa vanhenevan

Veikkaan, että yksi syy on eräs toinen pelko. Moni markkinoinnin ammattilainen tuntee riittämättömyyttä ja pelkää ettei pysy alansa muutoksen kyydissä. Teknologian kehittyessä markkinoijan pitäisi yhtäkkiä olla entisten kykyjensä lisäksi IT-guru ja tilastotieteilijä. Netin lisäksi pitää ymmärtää mobiilimarkkinointi, ja muutaman vuoden päästä työkalupakissa pitää olla ymmärrys siitä, miten markkinoidaan virtuaalitodellisuudessa. Se voi ahdistaa.

Oikeasti aika harvassa meistä yhdistyy taiteilija ja insinööri. Helpottaisiko ahdistusta se, että luottaisimme enemmän erikoistumisen ja tiimityön voimaan?

Olkoon yksi tiimin jäsen luova osaaja, toinen tilastotieteilijä, kolmas koodari ja markkinointiteknologian asiantuntija, neljäs bisneksen ymmärtäjä, viides projektipäällikkö ja niin edelleen. Toki on hyödyllistä ymmärtää ainakin alkeet siitä, mitä tiimin toiset jäsenet tekevät.

Tämä on vähän psykologista spekulointia, mutta blogin alussa mainitun konsultin yleisössä istuva markkinoija saattaa projisoida pelkonsa häkkyräkalvoon ja uskotella itselleen, että ongelma on kanavien paljoudessa. Ei ole.

PS. Kun seuraavan kerran näet häkkyräkalvon, kysy esittäjältä, mitä hän itse ajattelee siitä. Nimittäin aika usein häkkyrän esittäjä ei ole itse tehnyt kalvoa, vaan se kuuluu firman vakiosettiin.

The coming merger of database marketing and digital marketing

If you ask me, the ”mobile supercookie” deserves the prize for this week’s most innovative new marketing tech term.

That being said, I was more excited to read what the Verizon-AOL merger means in terms of ad targeting, according to the same article.

It seems like yet another example of a rising trend, namely traditional database marketing and digital marketing coming together. That’s a biggie.

So firstly, in the Verizon-AOL merger you have an ad network (AOL Advertising Network), tracking your browsing behavior with something called a third-party cookie. These cookies are handy as they allow good targeting of ads. When executed well, this is good for both the advertiser and the consumer as ads become more relevant.

However, third-party cookies are also relatively easy for the consumer to block. You just adjust your browser settings. Then you’ll get only those cookies that allow you to use internet banking, ecommerce sites etc.

The bigger weakness with third-party cookies is that they track an anonymous consumer. They know what you do on the web but they don’t know who you are. This has been pretty much the norm in web analytics and marketing.

Enter the Verizon ”mobile supercookie”.

Beginning next month, instead of just the ad network, there’s also your mobile carrier tracking your web browsing. This is powerful because now it’s about an identified customer.

In addition, the browsing data will be combined with data from Verizon’s customer database, for example address, age, gender, interests, location and app usage. This opens a whole new world of opportunities for targeted marketing messages.

But, Verizon-AOL is just one example of a trend.

The world of digital marketing and that of database marketing have traditionally lived pretty much apart from each other. They have mostly been practiced by different people with different mindsets.

Now we’re increasingly seeing customer data in a company’s customer database being merged with digital marketing data which so far has been mostly non-customer-specific.

This will be the norm rather than the exception in a not-so-distant future.