Tag Archives: mobiilimarkkinointi

Konservatiivi vai liberaali? Amerikkalaiset mobiilisovellukset ottavat mallia Suomesta

Aamun uutiset kertoivat eilen, että USA:ssa on mobiilisovelluksia, jotka auttavat tekemään ideologisesti oikeita ostopäätöksiä.

Voit valita asioitko konservatiivisessa vai liberaalissa kaupassa tai kahvilassa. Ostopäätöksillä voi tukea esimerkiksi aseiden tai abortin kannattajia tai vastustajia.

Katukuva Helsingistä vuodelta 1968. Kuva: Wikipedia, Szilas.

Katukuva Helsingistä vuodelta 1968. Kuva: Wikipedia, Szilas.

Jutun luettuani ajattelin ensin, että USA on jakautumassa yhä pahemmin. Sitten muistin, että Suomessa ideologisesti jakautunut liiketoiminta oli arkipäivää vielä vähän aikaa sitten.

1990-luvun lamaan asti Suomen vasemmisto osti ruokansa E-myymälästä tai Elannosta. Vasemmistolla oli myös oma ravintola- ja hotellibisnes.

Sturenkadulla oli aikoinaan yökerho nimeltä Circus Maximus. Kerran meinasimme mennä sinne porukalla, mutta päädyimme muualle, koska yksi kavereista ei suostunut kantamaan rahojaan vasemmistolaiseen ravintolaan.

Vasemmiston pankkitilit olivat STS:ssä (Suomen Työväen Säästöpankki) ja vakuutukset Kansassa. Asunto oli mieluiten rakennusliike Hakan rakentama. Bensa ostettiin Neuvostoliiton omistamasta Teboilista, joka tunnettiin myös nimellä toveribensiini.

Vasemmisto luki omissa kuplissaan Suomen Sosialidemokraattia, Kansan Uutisia tai Tiedonantajaa. TV ja radio olivat Yleisradion monopoleja ja sosiaalista mediaa ei ollut vielä keksitty.

Väitetään, että urheilu yhdistää kansaa. Katin kontit. Jopa urheilussa oli kaksinkertaiset rakenteet. Vasemmistolla oli omat urheiluseuransa, jotka kuuluivat Työväen Urheiluliittoon (TUL).

Asuessani lapsena Vuosaaressa omassa kaveripiirissäni oli itsestään selvää, että urheilua harrastettiin Vuosaaren Viikingeissä eikä TUL:iin kuuluvassa Vuosaaren Kisassa. Yksi luokkakaverini oli Kisassa. En ymmärtänyt sitä.

Lapset oli muissakin harrastuksissa jaettu ideologian mukaan. Vasemmiston lapset eivät olleet partiossa vaan pioneereissa. Vaimoni olisi lapsena liittynyt pioneereihin päiväkotikaverinsa kanssa, mutta kotona kerrottiin ettei se käy.

Olisikohan vastaava bisneksen polarisaatio mahdollista Amerikassa?

En sijoittaisi rahojani Ylen jutussa kuvattuun amerikkalaiseen 2ndVote-sovellukseen.

En vain yrityksen vastenmielisen arvomaailman takia, vaan myös siksi, että firma ei ajattele riittävän isosti. Se tavoittelee vain 5-6 miljoonaa käyttäjää maassa, jossa noin puolet 320-miljoonaisesta kansasta kannattaa republikaaneja. Sijoittajat uskovat harvoin yrityksiin, joilta puuttuu kunnianhimoa.

Tätä ei markkinointikonsultti kerro sinulle

Kuulin tällä viikolla varmaan sadatta kertaa väitettävän, että markkinointi on muuttunut monimutkaiseksi kanavien määrän kasvun takia. Esitelmän pitäjän viesti oli höystetty kalvoilla, joissa oli pelottavan näköinen määrä markkinointikanavia ja sosiaalisen median sovellusten logoja.

markkinointikanavien_rajahdys

Tyypillinen markkinointikanavien paljoutta kuvaava himmeli.

Oikeasti markkinoinnin tulokset voi nykyään saavuttaa pienemmällä määrällä medioita kuin ennen. Jos yrityksesi toimii useassa maassa, helpotus verrattuna menneeseen on vielä dramaattisempi.

Katsotaan vähän tarkemmin.

Mediakenttä ennen somea

Perinteisistä medioista puhuttaessa väitetään usein, että radio- ja tv-kanavien ja sanoma- ja aikakauslehtien määrä on räjähtänyt. Radio- ja tv-kanavia on toki enemmän kuin esimerkiksi 70-luvulla, mutta mainostaja tavoittaa suurimman osan kohderyhmästään muutamalla kanavalla. Sama pätee sanoma- ja aikakauslehtiin.

Lisäksi median kriisin seurauksena ainakin sanomalehtien määrä on kääntynyt laskuun. Jotkut muistavat vielä ajan, jolloin lukijan puoluekanta määritteli, mitä sanomalehteä aamiaispöydässä luettiin. Nyt aamiaispöytää dominoi paperilehdistä Hesari ja maakunnissa paikalliset ykkösmediat.

Digimarkkinointi on keskittynyttä ja huhu Facebookin kuolemasta oli ennenaikainen

Perinteisten medioiden rinnalle on tullut digimarkkinointi. Digitaalinen markkinointi on kuitenkin perinteiseen mediaan verrattuna hyvin keskittynyttä.

Hakukonemarkkinoinnissa riittää nykyään mainostaminen yhdessä hakukoneessa eli Googlessa. Display-mainonnassa voidaan keskittyä muutamille, kohderyhmän suosimille sivustoille tai ostaa mainosverkoston kautta vähemmän kohdistettua mainontaa bulkkihintaan. Sosiaalisen median käyttö on keskittynyt muutamaan hallitsevaan sovellukseen.

Millään brändillä ei ole tarvetta ylläpitää omia sivuja kymmenissä some-kanavissa.

Hesarin juuri julkaiseman tutkimustuloksen mukaan nuoriso ei olekaan hylännyt Facebookia, vaan Facebook on myös teini-ikäisten keskuudessa suosituin sosiaalinen media.

Kaiken lisäksi suosituimpien some-sovellusten omistus keskittyy harvoihin käsiin. Esimerkiksi Google omistaa YouTuben, Facebook Instagramin ja Twitter Periscopen. Internet on vielä niin nuori, että nettimedioiden keskittymisen voi odottaa jatkuvan. Näin käy melkein kaikilla toimialoilla ensimmäisen ”kaikki kukat kukkii” –vaiheen jälkeen.

Digitaalisen markkinoinnin kanavat ovat niin keskittyneitä, että relevanteista kanavista on kirjoitettu kasapäin kirjoja, jotka opastavat vain kyseisen yhden sivuston markkinointikäyttöön. En ole nähnyt yhtään ”Miten mainostan Hesarissa” –kirjaa, puhumattakaan muista sanomalehdistä, mutta olen plärännyt lukuisia Facebook-, Twitter- ja Google AdWords-markkinointioppaita.

Digikanavat ovat lottovoitto kansainväliselle markkinoijalle

Uuden markkinoinnin helppous toteutuu erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Aiemmin tarvittiin joka maassa mediatoimisto kertomaan, mitkä TV- ja radiokanavat ja lehdet toimivat kussakin maassa. Nykyään ylempänä mainituilla digimedioilla voi kattaa suurimman osan maailmasta. Karkeasti ottaen ainoat poikkeukset ovat Kiina ja Venäjä. Pystyt siis käytännössä kattamaan koko maailman kolmella ylläkuvatun kaltaisella setillä digikanavia.

Miksi digikonsultti sitten näyttää häkkyräkalvonsa?

Mitä suurempi yleisön angsti, sitä leveämpi on konsultin leipä.

Miksi sitten uskomme häkkyräkalvoa?

En tiedä.

Markkinoija pelkää ammattitaitonsa vanhenevan

Veikkaan, että yksi syy on eräs toinen pelko. Moni markkinoinnin ammattilainen tuntee riittämättömyyttä ja pelkää ettei pysy alansa muutoksen kyydissä. Teknologian kehittyessä markkinoijan pitäisi yhtäkkiä olla entisten kykyjensä lisäksi IT-guru ja tilastotieteilijä. Netin lisäksi pitää ymmärtää mobiilimarkkinointi, ja muutaman vuoden päästä työkalupakissa pitää olla ymmärrys siitä, miten markkinoidaan virtuaalitodellisuudessa. Se voi ahdistaa.

Oikeasti aika harvassa meistä yhdistyy taiteilija ja insinööri. Helpottaisiko ahdistusta se, että luottaisimme enemmän erikoistumisen ja tiimityön voimaan?

Olkoon yksi tiimin jäsen luova osaaja, toinen tilastotieteilijä, kolmas koodari ja markkinointiteknologian asiantuntija, neljäs bisneksen ymmärtäjä, viides projektipäällikkö ja niin edelleen. Toki on hyödyllistä ymmärtää ainakin alkeet siitä, mitä tiimin toiset jäsenet tekevät.

Tämä on vähän psykologista spekulointia, mutta blogin alussa mainitun konsultin yleisössä istuva markkinoija saattaa projisoida pelkonsa häkkyräkalvoon ja uskotella itselleen, että ongelma on kanavien paljoudessa. Ei ole.

PS. Kun seuraavan kerran näet häkkyräkalvon, kysy esittäjältä, mitä hän itse ajattelee siitä. Nimittäin aika usein häkkyrän esittäjä ei ole itse tehnyt kalvoa, vaan se kuuluu firman vakiosettiin.