Monthly Archives: January 2014

Eka kerta – ruokaostoksilla netissä

6 Replies

Hesari kirjoitti viikko sitten pääkirjoitussivullaan miten helppoa on ostaa ruokaa netistä.

Se oli todennäköisesti paras mainos ruuan verkkokaupalle tähän mennessä. Ironisesti samaan aikaan Hesari on täynnä ruokakaupan kivijalkamainontaa, joka äkkiä tuntuu olevan menneestä maailmasta.

Toissapäivänä Citymarketin käytäviä kolutessa lamppu syttyi: “Mitäs h..vettiä mä täällä teen!” Citymarket on hyvä kauppa, mutta arjen ruokaostoksia ei voi sanoa elämykseksi. Ajalle löytyy aina parempaakin käyttöä.

Kaupan valinta

Siis nettiin ruokaostoksille. Kauppa valittiin ns. lohitestillä, joka on epätieteellinen mutta suuntaa-antava. Jos nettikauppa myisi tuoretta lohifilettä, saisi sieltä varmaan kaiken muunkin tarvittavan. Testiin valittiin ensiksi mieleen tulleet verkkokaupat prisma.fi, alepa.fi, citymarket.fi sekä ruoka.net.

Ensin käytiin Prismassa. Kalatiskillä oli erinomainen valikoima ja lohi löytyi helposti. Tuotetiedoista ei tosin nähnyt kalan alkuperää, ei maata eikä sitä tuleeko kala luonnosta vai onko se kasvatettu. Tämä tieto puuttui tosin kaikista muistakin kaupoista paitsi Citymarketista.

Prisma.fi:n kalatiskistä löytyi ylivoimaiset 111 tuotetta, mutta ne toimitetaan kotiin vain Helsingin Kannelmäen seudulla asuville.

Prismalla on kotiinkuljetus vain Kannelmäen lähistölle, joten ikävä kyllä se meidän kohdallamme ei toimi. Muuten Prisma olisi voittanut testin 6-0.

Seuraavaksi mentiin Alepaan. Koska siirryimme Prisman hehtaarihallista korttelikauppaan, valikoima odotetusti supistui. Vaihtoehtoja oli kaksi: lohifilettä kilon erissä tai kirjolohifilettä 300g paketissa. Tuotekuvat puuttuivat mutta se hidasti ostamista vain vähän.

Alepa.fi:ssä lohifileen sai kahtena versiona, lohta kilon erissä tai kirjolohta pienempänä fileenä.

Kolmantena käytiin Citymarketissa, josta ei tällä kertaa löytynyt lohifilettä ollenkaan. Suikaleena olisi saanut.

Citymarket.fi:ssä lohifilettä ei ollut tällä kertaa tarjolla.

Viimeinen kohde oli Ruoka.net. Siellä tuorekalaa ei valitettavasti ollut saatavilla. Savulohta toki löytyi.

Ruoka.net:ssäkään ei ollut tällä kertaa lohifileitä.

Lohitesti osoittautui toimivaksi tavaksi valita ostospaikka. Alepa oli ainoa, joka läpäisi testin, joten Visa vinkui sinnepäin.

Ostoprosessi

Rekisteröityminen Alepaan oli helppoa ja tuotteet löytyivät kiitettävän nopeasti hakutoiminnon avulla. Lohitestissä ilmi tulleet pienet puutteet tuotetiedoissa jatkuivat kun piti ostaa vadelmia. Tieto alkuperämaasta puuttui, joten marjat jäivät ostamatta. Ulkomaisista marjoista kun voi  sairastua, jos niitä syö kypsentämättä.

Tilaukset tuodaan kotiin 2-3 tunnin aikaikkunoissa, joten tilatessa on tiedettävä että joku on kotona kyseisenä aikana. Joillekin tämä on showstopper, mutta tällä kertaa ei haitannut. Verkkokaupan yleistyessä päästään varmaan tunnin mittaisiin jakeluikkunoihin kuten ulkomailla, esim. Briteissä suosittu ocado.com.

Miellyttävää oli myös se, että luottokortilla maksaminen onnistui ilman verkkopankkitunnuksia ja se, ettei pitänyt hyväksyä 50-sivuista pränttiä kaupan käyttöehdoista.

Ennen toimitusta kaupasta tuli sarja asiallisia emailejä ja tekstareita, jotka kertoivat tilauksen etenemisestä. Hymyilevä jakeluauton kuljettaja toi ostokset kotiovelle.

Sähköposti tuotteiden keräilyn tuloksesta.

Ostosten laatu

Entä tavaran laatu? Kaikissa tuotteissa viimeinen myyntipäivä oli turvallisen matkan päässä. Banaani ja avokadot olivat kypsiä ja pehmeitä kuten oli tarkoituskin. Tomaatit olivat kypsiä eikä yksikään ollut lommolla. Kympin suoritus!

Kaikki ostokset olivat ykköslaatua.

Kuljetus maksoi 6,90 euroa, mikä ei ole paha hinta säästetystä ajasta. Tuotteiden hinnat olivat samat kuin Alepan kivijalassa.

Yhteenveto

Yhteenvetona voisi sanoa, että homma toimi erinomaisesti, ainoa isompi puute on valikoima.

Vähän yllätti, että Alepassa oli parempi valikoima kuin Citymarketissa. Hupsista. Tämä korjaantunee ennen pitkää, koska Cittari ei halunne hankkia ei oo –mainetta.

Toinen yllätys oli, että Prismalla näyttäisi olevan killer-konsepti valmiina, mutta jo yli vuoden jatkunut pilotti on yhä rajattu 3 kilometrin säteelle Kannelmäen Prismasta.

Jos kyseessä on S-ryhmän sisäinen kanavakonflikti, se kannattaisi ratkaista ennen kuin kilpailijat hyppivät nenille. Huhun mukaan koko Kannelmäen seudun 100 000 ihmisen markkina-alue pystytään hoitamaan yhden jakeluauton voimin. Tällä voidaan toki perustella että pilotti ei ole onnistunut luomaan merkittävää kysyntää. Jos Hesarissa nyt oleva ruokakaupan mainonta ohjattaisiin edes viikoksi verkkokauppaan, Kannelmäessä tulisi varmaan tarve toiselle jakeluautolle.

Siis nyt-heti-kaikki-ostoksille! Suosittelen.

Bron som har ett lojalitetsprogram

Leave a reply

Öresundsbron är världsberömd. Inte enbart tack vare TV-serien, den är även internationellt känd för sin avancerade marknadsföring.

800px-Øresund_Bridge_-_Øresund

Sex miljoner fordon korsar bron årligen, de flesta av förarna bor i områden nära bron. Ungefär hälften av överfarterna har med fritid att göra medan den andra hälften görs på grund av arbete.

Bron har ett lojalitetsprogram med nästan 300 000 medlemmar. I bilen har de den så kallade BroPass som berättigar dem att passera vägtullen i det prioriterade körfältet. Detta är bara en av de förmåner som de får njuta av. 

Ökande försäljning

Skulle varje medlem korsa bron en ytterligare gång om månaden, så skulle broföretaget få en ökad intäkt på 500 miljoner kronor årligen. Detta är syftet med programmet. Med andra ord, programmet syftar till att öka antalet medlemmar och inköpsfrekvensen, precis som i vilket annat lojalitetsprogram.

Varje stamkund profileras baserat på hur de använder bron. När det gäller fritid, vilka hobbyn som de brukar ägna sig åt på andra sidan bron. Enligt profilen får kunden skräddarsydd kommunikation, antingen på e-post, via contact center, webbsajten eller den mobila applikationen.

Har ditt CRM-program dessa tio egenskaper?

Här är några av de sofistikerade saker som Öresundsbron gör. Finns det någonting på listan som du skulle kunna använda i ditt program?

  1. Kontakterna till kunden är skräddarsydda enligt kundprofilen som är unik för varje kund. Samma budskap skickas aldrig till alla kunder.
  2. Kundsegmenteringen baseras på kundens observerade beteende – inte endast på det som de påstår sig vara intresserade av i enkäterna.
  3. I epostmarknadsföring registreras varje klick på varje länk i varenda epost till varje kund. Denna information lagras i databasen för kundanalys. Till exempel, kunden som klickar på en länk om en golfsemester i Skåne ska få budskap om golf också i framtiden.
  4. Kommunikationen som är baserad på den individuella kundprofilen presenteras för kunden i både outbound och inbound marknadsföring. Kunden som ringer till call centern presenteras med de aktuella budskapen som är mest relevanta för honom.
  5. Varje epostkampanj används för att pröva på olika versioner av budskapet. Denna så kallade A/B-provning utförs i alla kampanjer. Resultaten talar för sig själv. ”Open rate” på de personaliserade kampanjerna är imponerande, över 30 procent.
  6. Kommunikationsprogrammet är också baserad på i vilken fas, i kundlivscykeln, kunden befinner sig. Fasen i livscykeln beaktas i varje kontakt. De faser som används av bron är Generate =>Develop => Nursing => Winback.
  7. De flesta av de personaliserade budskapen till kunderna skickas automatiskt av systemet, baserad på sk. triggers. Automatisering av kommunikationen resulterar i enorma besparingar genom att minska manuellt arbete och genom att förhindra misstag som är typiska när kampanjerna genomförs manuellt. Typiska triggers är någonting kunden gjort – eller inte gjort.
  8. De e-postadresser som inte mera är i bruk (så kallade hard bounces) korrigeras aktivt genom att man ber kunden att uppdatera sin e-postadress vid varje möjligt tillfälle vid kontakter i andra kanaler. Kundens e-postadress är lika värdefull som gatuadressen.
  9. Potentiella kunder som besöker företagets webbsajt får riktad marknadsföring i form av displayannonsering efter besöket. Även om besökaren inte ännu är identifierad, visas han personifierad annonsering genom så kallad re-targeting på nätet.
  10. Bron har en mobilapp för kunderna. Med mobilappen kan kunden planera resan, och den informerar kunden om aktuella erbjudanden. Mobilappen kan även användas för att uppdatera ens status med resan i sociala medier.

Vinner ditt lojalitetsprogram mot Öresundsbron?

Öresundsbron är ett bra exempel på användning av kundanalys och marknadsautomation. Om ditt CRM-program gör allting som listats ovanför – grattis! Om bron vinner över ditt program, hur hanterar du dina konkurrenter idag, när det gäller kundcentrerad marknadsföring?

Foto: Nikos Roussos, licensierat under Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0 Generic licens.

Detta är svenska versionen av artikeln som publicerats i årsboken av den finska föreningen för direktmarknadsföring.

Digituskasta digiparatiisiin

Leave a reply

Kävin Asiakkuusmarkkinointiliiton järjestämillä Digituska-festareilla. Hyvä tapahtuma ja tuttu tuska.

Joku esiintyjistä näytti – vähän vitsinä – käsittämättömän häkkyrän monikanavaisen markkinoinnin kymmenistä kontaktipisteistä ja mahdollisista asiakaspoluista. Juuri sellaisen mitä tällaisissa tapahtumissa näytetään. ”On se mennyt niin vaikeaksi”. Vai onko?

Markkinoinnin tavoite ei ole muuttunut: vakuuttaa asiakas siitä, että hänen kannattaa asioida juuri meidän firman kanssa.

Oliko tavoite helpompi saavuttaa 20 vuotta sitten vai nyt? No nyt. Tunnemme asiakkaat ja markkinat paremmin kuin ikinä aikaisemmin, pääsemme asiakkaan kanssa suoraan kontaktiin helpommin kuin aikaisemmin ja voimme heti vastata mahdollisiin kysymyksiin. Suuri osa tästä voidaan automatisoida. Uudet markkinointikanavat on tyypillisesti vanhoja halvempia.

Parempaa ja halvemmalla, what more do you want??

 

The Bridge that has a Loyalty Program

Leave a reply

If you’ve watched the crime drama “The Bridge” on TV, you’ll be familiar with the bridge connecting the Danish capital Copenhagen and the Swedish city of Malmö.(* The CRM and email program of that bridge is surprisingly sophisticated.

Image

More than 20 000 cars cross the Öresund bridge between Denmark and Sweden daily. Most of the bridge users live close by, and about half of the trips are related to leisure travel, the other half being business.

The bridge has nearly 300 000 loyalty program members, carrying a device that allows them to pass the toll booth through a priority lane. This is only one of the benefits they receive.

Increased sales

If each loyalty program member crossed the bridge one additional time each month, the bridge company sales would increase by 60 million euros. Boosting traffic is the aim of the loyalty program. In other words, they want to increase the number of customers and increase their shopping frequency, like in any other loyalty program.

Each member gets profiled according to his or her behavior pattern for using the bridge, and their declared and observed interests for leisure time. Based on the profile, the customer gets personalized communication from the bridge company, whether it’s by email, contact center, website or the mobile app of the bridge.

Does your CRM program have these ten features?

Here’s some of the stuff the Öresund Bridge loyalty program does. Is there something on the list that you could apply in your program?

  1. Customer contacts are tailored based on the customer profile that is unique to each individual. The same message never goes to all customers.
  2. Customer segmentation is based on the customer’s actual and observed behavior – not just on what they claim to be interested in when asked in surveys.
  3. In marketing emails, each click on each link on every email gets registered for each individual customer. This data is stored in the customer analytics and dialogue database. For instance, the customer clicking a link about a golf tour offer is probably interested in golf and will see golf-related offers in the future as well.
  4. The profile -based offers are presented to customers in both outbound and inbound channels. The customer contacting the call center is informed about the current offers most relevant to him or her.
  5. Every email campaign is used for testing different versions of the message. This so-called A/B testing is done in all campaigns. Consequently, there’s continuous learning and improvement in campaign results. The open rate of the personalized emails is impressive, over 30%.
  6. Communications program based on customer life cycle stage. The bridge company takes the customer’s life cycle stage into account in each contact. The stages they use are: Generate =>Develop => Nursing => Winback.
  7. Most of the 1-to-1 messages going to the customers are sent automatically, based on triggers. Automatized communications result in huge savings by reducing manual work and by preventing errors that are typical when creating campaigns manually. The triggers are typically something that the customer did – or didn’t do.
  8. Email addresses that are no more in use (hard bounces) are actively updated by asking the customer to give his or her current email address at every opportunity in the other contact channels. An email address is not less valuable than a postal mail address.
  9. Prospects visiting the web site of the bridge get targeted display-advertising after their visit. Even though the visitor is not yet identified, he or she gets retargeted by behavior-based web ads.
  10. The bridge has a mobile app for their customers. With the app, you can plan your trip, and it also prompts you about current offers. The app can also be used to post the trip on social media.

 Does your loyalty program win the Öresund Bridge?

This loyalty program is a nice example of good use of customer analytics and marketing automation. If your CRM program does all the things listed above – congratulations! If the Bridge beats you, how about your competition then, are you able to beat them in the customer centricity game?

(*The American version of “The Bridge” TV series features a different bridge, namely the one connecting El Paso, Texas, and Ciudad Juarez, Mexico.

Photo credit: Nikos Roussos, licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0 Generic license.

This is an English version of an article published in the Finnish DMA yearbook.