Tag Archives: esiintymistaito

Tee elämäsi paras sijoitus – opiskele vakuuttavaksi puhujaksi

Leave a reply

Silloin tällöin multa kysytään, milloin pidän seuraavan julkisen puhekoulutuksen, johon voi ilmoittautua kuka tahansa.

No, tässä olisi Suomen kattavin puhekoulutus, Kriittisen korkeakoulun järjestämänä ja kahden kokeneen valmentajan vetämänä eli Severi Hämärin kanssa.

Neljän viikonlopun aikana saat aika paljon etumatkaa verrattuna niihin, jotka käyvät vain kahden tunnin koulutuksessa. 

Aloituspäivä on 19.9. Katso tarkemmat tiedot täältä.

Tee elämäsi paras sijoitus ja ilmoittaudu viimeistään 30.8.

Johtavat poliitikot ovat aloittaneet älylasien käytön puheita pitäessään

Leave a reply
Älylaseista voi olla tilanteesta riippuen puhujalle hyötyä. Kuva luotu tekoälyllä.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Lindtmanilla oli tällä viikolla puhetta pitäessään älylasit, joissa on teleprompteri. 

Ensimmäisen kerran Lindtman käytti samoja laseja puhetta pitäessään jo toukokuussa.

Onko tuollainen älylasien käyttö puhujalle eduksi vai haitaksi? 

Silmälaseissa oleva prompteri vapauttaa puhujan halutessaan puhujapöntön käytöstä, mutta se ei kuitenkaan anna puhujalle liikkumisen vapautta. Lindman ei luopunut puhujapöntöstä toukokuussa, ja veikkaan, ettei hän luopunut siitä tälläkään viikolla puolueen kesäkokouksen puheessa. 

Puheensa livetilanteessa lukeva puhuja ei ole kovin vapaa liikkumaan lavalla, ellei halua kompastua omiin jalkoihinsa.

Tämä pätee riippumatta siitä, lukeeko puheen paperilta, perinteiseltä teleprompterilta, tai älylasien näytöltä. 

Älylaseja käyttävä puhuja joutuu seisomaan aika lailla paikallaan koko puheensa ajan ja voinee liikkua yleisön edessä korkeintaan aika varovaisin askelin. Tämä on yksi tapa tunnistaa älylaseja käyttävä puhuja. 

Sama pätee muihinkin äänenkäyttäjiin, kuten näyttelijöihin ja muusikoihin.  

Onko rajoitettu liikkuvuus pienempi paha kuin se, että puhetta ei tarvitse opetella etukäteen yhtä hyvin kuin tähän asti? Se riippuu tilanteesta. 

Varmaa on, että harjoittelematta yleisön eteen ei kannata mennä, vaikka puhe luettaisiin sanasta sanaan prompterilta.

Kuinka äkäpussi kesytetään?

Leave a reply
Vuorovaikutustaitojen harjoittelu kannattaa.

Suuni loksahti auki uimahallin pukuhuoneessa pari päivää sitten. Ei siksi, että viereisen vaatekaapin haltija teki mahtavan lätäkön pukuhuoneen lattialle vääntämällä litimäräksi unohtuneet uimahousunsa kuivaksi suoraan lattialle. 

Kaveri väänsi oikein antaumuksella. Litsis lätsis.

Suuni loksahti auki siksi, mitä tapahtui sen jälkeen. 

Lätäköt lattialla ovat ikävä juttu, koska niihin voi liukastua tai vähintään kastella sukkansa. 

Siispä annoin herralle saman tien korjaavaa palautetta niin ystävällisesti kuin osasin. 

Odotin reaktioksi vihaista tai erittäin vihaista kommenttia.

Suuttumisen sijaan kaveri hiljeni hetkeksi ja sanoi sitten ”Olet oikeassa”, ja jatkoi että hänkään ei tykkää märistä lattioista. Pahoitteli tekoaan.

Olin niin yllättynyt, että kiitin kaveria positiivisesta reaktiosta. Sitten vielä juteltiin vähän aikaa. 

Palautteen antamista, hankalien keskustelutilanteiden hanskaamista ja ristiriitojen ratkaisua ei pahemmin opeteta koulussa. Kuitenkin ne ovat vuorovaikutustaitoja, joiden osaamisella on suuri vaikutus pärjäämiseemme työelämässä, vapaa-ajalla ja myös perhesuhteissa. Joskus jopa ratkaiseva vaikutus. 

Kukaan ei osaa näitä taitoja syntyessään, mutta onneksi ne ovat jokaisen opittavissa. Ja kuten mikä tahansa oppiminen, nämäkin taidot vaativat opiskelua, harjoittelua, ja yhä vaan lisää harjoittelua. 

Siksi älä ylläty, jos saat minulta palautetta. Tarkoitan mitä sanon, silloinkin kun puhun harjoitellakseni. 

Pyrin kuitenkin antamaan ihmisille voittopuolisesti positiivista eli niin sanottua kannustavaa palautetta.

1. Yksi syy on se, että ihmiset toimivat enimmäkseen fiksusti. 

2. Toiseksi ihmisen kiitettävä toiminta vahvistuu, kun se huomataan ja tehdään näkyväksi.

3. Kolmanneksi, jos henkilö on saanut sinulta useamman kerran vilpitöntä positiivista palautetta, hän on yleensä vastaanottavaisempi, kun joudut antamaan hänelle korjaavaa palautetta. 

    Positiivisessa palautteessa on tietysti sekin hyvä puoli, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. 

    Uimahousunvääntelijän kanssa toivotettiin toisillemme hyvää juhannusta.

    Miltä kuulostaisi lukukauden mittainen puhe- ja esiintymistaidon kurssi ensi syksynä?

    Leave a reply

    Puhetaitoa voi oppia vaikka tunnin koulutuksessa, mutta… nyt olisi tarjolla lukukauden mittainen kurssi syyskuusta joulukuuhun. Täällä kehityt aidosti vaikuttavaksi puhujaksi 🔥

    Kriittisen korkeakoulun kiitettyä Puhekoulua on järjestetty jo yli 15 vuoden ajan. 

    Syyslukukaudella sitä opettaa yksi Suomen kokeneimmista puhekouluttajista, Severi Hämäri, sekä allekirjoittanut. 

    Olisiko nyt aika tehdä se pitkään miettimäsi tasonnosto puhujana ja esiintyjänä? 

    Tsekkaa linkin takaa tiedot aikataulusta ja sisällöstä, ja ilmoittaudu. Paikkoja on rajallinen määrä. https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/puhujakoulu/

    Koulutus on suomeksi. 

    P.S. Työnantajasi saattaa tukea tällaista kouluttautumista, koska se pätevöittää sinua työssäsi.

    Miten sain SASin koneen kapteenin onnittelemaan Suomea jääkiekon MM-kullasta

    Leave a reply
    SASin koneessa Kööpenhaminan lähellä.

    Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa sunnuntai-iltana, istuin Kööpenhaminan lentokentällä täpötäydessä SASin koneessa, joka oli juuri lähdössä Helsinkiin. Ihmisillä oli vielä kännykät päällä, joten voittomaali sai aikaan riemunkiljahduksia. 

    Sanoin lentoemännälle, että koneen kapteeni ohjaamossa ei ehkä tiedä Suomen juuri voittaneen MM-kultaa lätkässä, mutta olisi hienoa, jos hän voisi onnitella suomalaisia. 

    Tanskalaiset ovat mukavia, ymmärtävät joukkueurheilua ja osaavat suhdetoiminnan, joten luulin emon tajuavan homman heti. 

    Sen sijaan hän vastasi, sarkasmia äänessään: ”Ehkä kapteeni ei katsonut sitä ottelua”. Outo reaktio hiljensi minut hetkeksi. Pienen keskustelun ja ruotsalaisen stuertin avulla homma lopulta onnistui, ja saimme lopulta kapteenin onnittelut peräti kahteen kertaan matkan aikana. 

    Törppöjä mahtuu tähän maailmaan, niin lentoyhtiöissä kuin muuallakin. 

    Tarinan opetus oli minusta kuitenkin se, että törpönkin kanssa asiat voivat hoitua, kun säilyttää malttinsa ja vaivautuu rauhassa vääntämään rautalangasta ja ystävällisesti suostuttelemaan. 

    Ei vaatimalla, vaan antamalla toisen päättää itse. Silloin saa useammin sen, mitä haluaa. Kerta toisensa jälkeen olen nähnyt tämän toimivan.

    Koskaan ei voi tietää, millainen päivä keskustelukumppanilla on ollut. Eivätkä tanskalaiset luonnollisesti ole kovin kiinnostuneita jääkiekosta, varsinkaan kauniina kesäpäivänä. Edes kanadalainen ystäväni ei seurannut MM-turnausta, vaan sen sijaan NHL:n loppusarjaa. 

    Kun olen aloitteellinen, käyttäydyn ystävällisesti ja opiskelen vaikuttamistaitoja kuten retoriikkaa ja vuorovaikutustaitoja, huomaan, että tavallinen tallaajakin voi vaikuttaa asioihin, sekä pieniin että joskus myös isompiin.

    Siksi en oikein usko usein kuultuun hokemaan, jonka mukaan meidän pitäisi ”keskittyä vain niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa”. Se on mielestäni ihmisen vaikutusmahdollisuuksien aliarviointia. 

    Jännitätkö sinäkin esiintymistä? Niin me kaikki

    Leave a reply
    Työpajan osallistujia Puolassa.

    Mitä näet kuvassa? Tämä joukko osallistui työpajaan, jossa harjoiteltiin esiintymisjännityksen hallintaa. Tavallista ujompaa porukkaa vai? Päinvastoin. 

    Ammattipuhujia ja puhetaidon harrastajia kymmenestä maasta, muun muassa yksi puheenpidon maailmanmestari. 

    Joukossa oli myös ei-kovin-ujoina tunnettuja latinoja – Espanjasta, Portugalista, Venezuelasta.

    Me kaikki jännitämme esiintymisiä. Parhaat esiintyjät opiskelevat esiintymisjännityksen hallintaa. Tällä kertaa harjoittelimme positiivista visualisointia ja hengitystekniikoita.

    Pidin aiheesta työpajan viikonloppuna Puolassa Rzeszówin yliopistolla, Toastmasters International – järjestön vuosittaisessa seitsemän maan aluekonferenssissa. 

    Jatkamme harjoituksia.

    #esintymisjännitys #puhetaito #esiintymistaito #Toastmasters

    Terveisiä puheenpitokonferenssista Rzeszówista

    Leave a reply

    Nonnii. Ollaan taas Puolassa 🇵🇱. Kaupungissa, jonka nimeä on mahdoton lausua selvin päin (* 😀

    Täällä on tänä viikonloppuna Toastmasters -puheenpitojärjestön vuosittainen konferenssi. Ohjelmassa on tietysti puheita, ja lisäksi puhekilpailuja ja työpajoja. Ja paljon pitkäaikaisia kavereita tavattavana. Puhutaan puheista ja elämästä. Opitaan jotain uutta.

    Nyt mulla on mielessä kuitenkin jotain ihan muuta.

    Matkalle lähtiessään monet ihmiset julkaisevat kuvan lentokentältä, kun ovat vasta lähdössä lennolle. Minusta paljon mielenkiintoisempaa on perille saapuminen. 

    Vai mitä sanot: 

    1

    Junassa Krakovasta Rzeszówiin oli sellaiset kabiinit kuin Harry Potterin Tylypahka-junassa. 

    Paljon ei kanssamatkustajien kanssa tullut juteltua, kun vaikuttivat lähes yksinomaan puolankielisiltä. Sen verran rekisteröin, että kaikki aina tervehtivät, kun joku tulee kabiiniin tai lähtee. Suomessa ei olla vielä tällä sivistyksen tasolla. 

    Jokainen tuijotti kännykkää lähes koko kahden tunnin matkan ajan. Eivät jutelleet keskenään. Kotoista, mutta tylsää. 

    Kaikki säpsähtivät, kun soitin puhelun suomeen. En tiedä johtuiko suomen oudosta kielestä, jota täällä rajaseudulla ei kuule, vai onko täällä epäkohteliasta puhua puhelimeen junassa. 

    Toisin kuin Suomessa, puhelu tai nettiyhteys ei katkeillut junassa aina silloin tällöin. 

    2

    Vasta junasta poistuessa huomasin, että seuraavassa kabiinissa olisi ollut paljon mielenkiintoisempaa seuraa: rynnäkkökivääriä jatkuvasti ampumavalmiina pitävä maastopukuinen sotilas.

    Taistelija oli niin yltäpäältä naamioitunut, että näky oli suorastaan koominen. Tyypillä ei ollut mikään ICE-tyylin villin lännen pankkirosvohuivi nenän päällä, vaan balaklava peitti kasvojen ihon kauttaaltaan. Komeuden kruunasivat isot mustat aurinkolasit, joiden läpi raukka ilmeisesti ei nähnyt paljon mitään. 

    Siltä se ainakin näytti, kun kaveri perille saavuttua tallusteli asemalaiturilla kolmen poliisin seurassa. Jalassa sotilaalla oli lökäpöksyt ja vaatteet näyttivät muutenkin niin paksuilta, että tyypin olemuksesta tuli mieleen ennemminkin kuun pinnalla toikkaroiva Neil Armstrong kuin pelottava sotilas. 

    Teki mieli pyytää kaverilta selfietä, mutta itsesuojeluvaisto esti. Oletettavasti hänellä kuitenkin oli kovat piipussa enkä ole lainkaan varma, onko sotilaiden kuvaaminen Puolassa laillista. Kulttuuri on täällä astetta autoritäärisempi kuin koto-Suomessa. 

    3

    Hotellille kävellessäni törmäsin puistossa muistomerkkiin, jonka reliefissä kaksi puna-armeijan sotilasta näytti lyövän kättä. Tämä lienee niitä Stalinin diktatuurin surullisia jälkiä. 

    Kysyin vieressä olleelta paikallisen näköiseltä naiselta miksi hän ottaa kuvia muistomerkistä aivan kuin olisi turisti. Hän selitti kohtalaisen hyvällä kouluranskalla, että muistomerkki puretaan lähiaikoina, ”emme täällä pidä Putinista”. 

    Kuten Irwin Goodman sanoi aikoinaan: Päivä saatiin alkamaan.

    Terveisiä Rzsszwista!

    (* Rzeszów. Rzeszów Główny = Rzeszówin päärautatieasema

    Kenraalit varautuvat aina edelliseen sotaan eli Ukrainan sotaan. Eilinen esiintyjä kertoi mitä on tulevaisuuden sota.

    Leave a reply
    Puolustusvoimien pitkäaikainen tutkimusjohtaja Jyri Kosola ja hänen uusin kirjansa.

    Eilen illalla minulla oli ilo ja kunnia juontaa tilaisuus, jossa puhui Suomen ykkösasiantuntija, kun aiheena on tulevaisuuden sodankäynti. Eversti evp Jyri Kosola on tekniikan ja sotatieteiden tohtori sekä Puolustusvoimien pitkäaikainen tutkimusjohtaja, joka visioi Ukrainassa nyt nähtävät sodankäyntimenetelmät jo 20 vuotta sitten.

    Kosola on mahdollisesti paras suomalainen tulevaisuuden sodankäynnin asiantuntija.

    Kosolan tuore kirja Koneiden sota: droonien läpimurto ja vallankumous, Docendo, 2026, on myös aivan mainiota luettavaa, enkä ole lainkaan yllättynyt, että se ilmestynee myös englanniksi. Kirja on minusta laadukkaampaa tekstiä kuin mitä Yhdysvalloista tai Briteistä löytyy. 

    Kosola ei muuten ole vain tekniikan ja sotahommien asiantuntija, vaan laajasti sivistynyt kaveri ja mainio keskustelukumppani, joka tuntee syvällisesti myös ihmistieteitä.

    Toinen ilonaihe oli valtavan kiinnostunut, motivoitunut ja runsaslukuinen yleisö, jolta kysymykset eivät tahtoneet loppua kesken.

    Kolmas ilonaihe oli saumattomasti toiminut tilaisuuden järjestäjäporukka Antti Puhakan johdolla, ja Helsingin Pelastuslaitos, joka Tomi Raskin persoonassa muun hyvän lisäksi tarjosi syvällä maan alla sijaitsevat puitteet tapahtumalle. Ja monet muut, jotka auttoivat.

    Neljäs ilonaihe oli se, että paikalla ollut everstiluutnantti Vesa Sundqvist antoi vedostani vuolaat kehut, ja ensimmäistä kertaa elämässäni todistin tilanteen, jossa everstiluutnantti tarjoutui kantamaan alikessun runsaita kamoja (PA-laitteet) ja vieläpä nuoremmakseen tarjosi kyydin kotiovelle asti hauskojen turinoiden kera. 😀

    Eilisessä tilaisuudessa ei rakennettu vain osaamista vaan myös yhteishenkeä. Se on tämän maan puolustuksen selkäranka. Vain yhtenäinen kansa pärjää, jos tulee kova paikka.

    Anna alitajuntasi keksiä puheesi sisältö puolestasi

    Leave a reply

    Mistä saa parhaat ideat puheen tai esitelmän sisältöön ja sanoitukseen? No lenkkipolulta tietenkin! Kaikilla on omat konstinsa, mutta minulle tuo tapahtui taas. 

    Olen viimeisen parin viikon aikana miettinyt oikeita sanoja varsin lyhyeen, mutta tärkeään puheenvuoroon tänä iltana olevan tapahtuman juontajana. 

    Asetin puheenvuorolleni kolme tavoitetta:

    1. Miten saan tilaisuuden alkuun huumoria, jotta yleisö rentoutuu? Se on tarpeen erityisesti, koska illan aihe on vakava, suorastaan kuolemanvakava. 
    2. Miten saan yleisön aktivoitua heti alussa, jotta kaikki keskittyvät kuuntelemaan illan pääesiintyjää ja tekevät hänelle hyviä kysymyksiä?
    3. Miten motivoin kuulijoita heidän tärkeässä työssään, johon illan tilaisuus kouluttaa heitä? 

    Lisäksi yleisölle pitää tietysti antaa kaikki olennainen tieto illan ohjelmasta ja puhujasta.

    Kaikki yllä oleva pitäisi mahtua lyhyeen puheenvuoroon, joka on selkeä ja luonteva, eikä vaikuta läpipuhki mietityltä. 

    Kivointa olisi, jos sanat eivät näyttäisi lainkaan etukäteen mietityiltä, vaan spontaaneilta. Siteeraan sanoja, jotka Churchill tarinan mukaan kerran sanoi autonkuljettajalleen parlamenttiin saavuttaessa: ”Älä avaa auton ovea vielä, haluan ensin kirjoittaa spontaanit kommenttini valmiiksi.”

    Usein saan parhaat ideat lenkkipolulla. Niin kävi nytkin. En ollut tyytyväinen yhteen kirjoittamani skriptin kohtaan, enkä ollut keksinyt ratkaisua kirjoituspöydän ääressä. 

    Eilen lenkillä päätin äänikirjan kuuntelemisen sijasta käydä mielessäni läpi puheenvuoroni sisällön. Ja voilà, sieltä se tuli, uusi lähestymistapa, jota en ollut aiemmin ajatellut. Sanat tulivat mieleen aivan itsestään. 

    Kirjoitit sitten puhuttua tai kirjallista esitystä, jos jäät jumiin ajattelussasi, tee välillä jotain muuta. 

    Toiseksi, aloita sisällön valmistelu ajoissa. Itse yritän kirjoittaa ensimmäisen luonnoksen puheesta tai tekstistä viimeistään pari viikkoa ennen h-hetkeä. 

    Silloin alitajunta tekee töitä puolestani ja ideat tulevat mieleen yleensä itsestään. Aamulla herätessä, lenkkipolulla tai hyvää kirjaa lukiessa. Se on tehokkuutta, eikä edes tunnu työltä.

    Missä tilanteessa sinun alitajuntasi antaa sinulle ilmaisia vastauksia?

    Ensiaputaitoja verestämässä

    Leave a reply

    Viime viikonlopun ensiapukurssille mennessäni en uskonut, että oppisin kunnolla elvyttämään elotonta potilasta. Olin väärässä. 

    Kahteen täyteen päivään mahtui niin paljon harjoituksia, että jokainen halukas oppi elvyttämään sekä defibrillaattorin kanssa että ilman. Nykyään muuten peruselvytys on 30 painallusta ja 2 (yllättävän pientä) puhallusta.

    Lisäksi ehdimme rauhassa käydä läpi aikamoisen listan tyypillisimpiä vammoja ja sairauskohtauksia ja niiden ensiapua. 

    Teoriaosuudet olivat harvinaisen vuorovaikutteisia ja siksi hyvin opettavaisia. 

    Luentoja kuunnellessani buustasin omaa oppimiskäyrääni sitomalla itselleni painesiteitä kaikkiin raajoihin sekä pääkoppaan. Rutiinin kehittäminen auttaa tässäkin – vertaa kuvaa ekasta ja kolmannesta yrityksestä 😃😃😃

    Tämä oli heittämällä paras ja kattavin ensiapukurssi, jonka olen käynyt, ja suosittelen lämpimästi vastaavaa jokaiselle. 

    Kurssin järjesti Helsingin väestönsuojeluyhdistys, nokkamiehenä Jukka Lehtiranta, ja kouluttajana erinomainen Francisca Mannström.

    Ensi kuussa jatkamme ulkotiloissa tapahtuvalla simuloidulla harjoituksella. Pihalta ja luonnosta löytyy muun muassa tekoverellä maskeerattuja uhreja, jotka pääsevät auttajien hellään huomaan.

    Ensiapu on kansalaistaito, jonka osaamisella voi auttaa itseään, läheisiään ja muita lähimmäisiään. 

    Kuten kaikki muutkin taidot, ensiapua pitää harjoitella säännöllisesti, jos haluaa oikeasti osata. 

    Oletko itse käynyt kurssilla?

    P.S. Miten tämä kaikki liittyy esiintymistaitoon? Ei kai mitenkään. Tosin kouluttajamme kertoi tuntemastaan henkilöstä, joka tykkää osallistua realistisia hätätilanteita simuloiviin ensiapuharjoituksiin. Koska hän on luonteeltaan ujo, hän valitsee aina tajuttoman potilaan roolin.