Koskaan ennen maailmanhistoriassa ihmisellä ei ole ollut pääsyä yhtä suureen määrään tietoa kuin nyt.
Yhdysvaltain presidentinvaalit on yksi parhaita esimerkkejä siitä, että ihminen tekee päätökset enemmän tunteella kuin järjellä, vaikka kuvittelee toimivansa päinvastoin.
Törmäämme päivittäin ihmisiin, puheeseen ja mielipiteisiin, jotka tuntuvat käsittämättömiltä.
Luulen, että näinä aikoina moni on aika hukassa yrittäessään ymmärtää maailman menoa.
Olisiko jokaisen hyödyllistä yrittää oppia ymmärtämään paremmin, miten ihmisen ajattelu toimii ja siten oppia ymmärtämään paremmin, miten maailma toimii?
Siinä ohessa voisi itse oppia vaikuttavammaksi viestijäksi ja vuorovaikuttajaksi. Se on minun missioni.
Organizations are losing significant profits and their employees’ well-being is being compromised due to delayed and ineffective reactions to interpersonal conflicts.
One of the key rules in conflict resolution is to take action promptly upon identifying a conflict.
However, in reality, necessary difficult conversations often get postponed for weeks, months, or even years.
Yet, the biggest damage caused by a conflict is usually not caused by the issue that started it.
The most significant damage tends to take place between the moment the conflict originally began and the time the conflict was resolved. A small issue often grows to a big and ugly monster.
Very often, delaying the resolution of interpersonal conflict causes significant financial loss to the employer, as well as takes a toll on the health of those involved.
My mission is to help people become better communicators and to improve their interaction skills.
Toimiiko yrityksesi espanjankielisissä maissa? Tai onko espanjan kieli harrastuksesi?
Viime viikolla Finlandia Toastmasters -kerho piti Helsingissä tilaisuuden, jossa kerroimme yleisölle puhe- ja esiintymistaidon salaisuuksia …espanjaksi.
Paikalla oli osallistujia Chilestä, Argentiinasta, Meksikosta, Perusta, Portugalista ja Suomesta.
Omassa esityksessäni kerroin, miten oman alansa syväosaaja, esimerkiksi tutkija tai insinööri, saa yleisönsä huomion ja saa kuulijat vakuutettua.
Esimerkkinä esittelin yleisölle Nokia 888 puhelimen (kädessäni kuvassa), joka oli konsepti tulevaisuuden puhelimesta.
Nokia 888 oli nuorille teollisille muotoilijoille järjestetyn kilpailun voittaja. Vaikka puhelin oli vain idea, eli sitä ei koskaan valmistettu, se toi aikoinaan Nokialle valtavasti huomiota kansainvälisessä mediassa.
Jos osaat havainnollistaa ajatuksesi ja jopa tehtyä demon tuotteesta, jota ei ole vielä olemassa, olet askeleen muita edellä.
Tilaisuuden juontaja Oscar Santolalla ja toinen puhuja Roberto Bolomey.
Roberto Bolomey kertoi miten työnhakija saa työpaikan puhumalla oikeista asioista oikealla tavalla. Hän kertoi myös kulttuurierojen ymmärtämisen tärkeydestä sekä työnhaussa että työnhakijoiden etsinnässä.
Tilaisuuden juonsi esiintymistaidosta jo kaksi kirjaa kirjoittanut Oscar Santolalla.
Jos haluat vakuuttaa asiakkaasi espanjaksi, tai jos haluat harjoitella juhlapuheen pitämistä espanjaksi, liity Finlandia Toastmastersiin.
Tapaamme kahden viikon välein Helsingin keskustassa ja opimme harjoittelemalla esityksiä ja saamalla niistä palautetta kannustavassa ilmapiirissä.
Viisi kirjaa, jotka kannattaa lukea, jos haluaa ymmärtää maalittamista, sen keinoja ja seurauksia.
Mitä Lapissa tehdään, paitsi hiihdetään? Tietysti etätöitä.
Teen parhaillaan eräälle organisaatiolle ohjeistusta siitä, miten toimitaan, kun työntekijä ja organisaatio joutuvat maalittamisen ja vihapuheen kohteeksi.
Tällä hetkellä kirjoitan tunturihotellin huoneessa, jonka ikkunasta näkyy kymmeniä kilometrejä Lapin maisemaa. Kirjoittaminen maistuu hiihtolenkin jälkeen.
Jokainen, joka tuntee minut hyvin, tietää, että pidän kirjoista. Toissapäivänä kotoa lähtiessä otin kirjahyllystä summamutikassa kasan aiemmin lukemiani kirjoja inspiraatioksi.
Perillä hotellissa tajusin, että kirjoilla on keskenään enemmän yhteistä kuin olin arvannut. Ensinnäkin, jokaisen kirjoittaja on vihapuheen ja vainon asiantuntija. Heistä neljä on toimittajia ja yksi on sotatieteiden tohtori.
Heitä kaikkia vastaan on hyökätty raakaa ja pitkäaikaista henkistä väkivaltaa käyttäen. Jokainen heistä selvisi, ja jokaisesta tuli itseensä kohdistuvan vainon takia pätevämpi alan asiantuntija.
He ovat myös kaikki naisia.
Kylmän sodan aikana Suomen puolustusvoimia ihailtiin ulkomailla hyvästä hiihtotaidosta. Nyt Suomea ihaillaan kokonaismaanpuolustuksesta sekä hyvästä varautumisesta hybridisodankäyntiin.
Toisen maailmansodan aikana Suomen puolustusvoimilla oli yksi sotilas, jonka sanottiin vastaavan kokonaista divisioonaa.
Hän ei ollut Simo Häyhä, vaan Yleisradion toimittaja, nimimerkki Jahvetti, joka vahvisti suomalaisten taistelumoraalia sekä rintamalla että kodeissa. Keinona oli Neuvostoliiton propagandaa pilkannut radio-ohjelma.
Veikkaan että seuraavan sodan Jahvetti on nainen.
Veikkaan myös, että Suomen tämänhetkisen sisäisen kahtiajakautumisen korjaajat ovat suurimmaksi osaksi naisia. Osa heistä tekee työtään etänä, esimerkiksi Lapista käsin.
P.S. Suosittelen lukemaan:
1. Saara Jantunen: Infosota. Todennäköisesti ensimmäinen laajasti luettu suomalainen kirja Venäjän etuja palvelevasta informaatiovaikuttamisesta ja siitä, miten kirjan kirjoittaja joutui itse vaikuttamisen kohteeksi.
2. Ginger Gorman: Troll Hunting. Kirjoittajan omia sekä useiden muiden kokemuksia siitä, miten kuka tahansa voi joutua nettivihan ja vainoamisen kohteeksi. Kirjaansa varten Gorman tutki trollausta ja nettivihaa useita vuosia ja onnistui myös käymään syvällisiä keskusteluja häntä vainonneiden trollien kanssa.
3. Jessikka Aro: Putinin trollit. Yleisradion toimittaja kirjoitti venäläisistä trolleista ja joutui ei vain venäläisten, vaan myös Venäjän pyrkimyksiä edistävien kotimaisten tahojen vainon kohteeksi. Kirja sisältää myös useiden muiden vainottujen tarinat eri maista.
4. Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu. Kuvaus niin sanotusta natsipelle-oikeudenkäynnistä, sekä laajemmin trollauksesta, verkkovihasta ja sananvapaudesta, ja siitä, miten tämä kaikki liittyy demokratian tulevaisuuteen.
5. Maria Ressa: How to stand up to a dictator. Nobelin rauhanpalkinnon voittaja kertoo Filippiinien hallinnon häneen kohdistämasta vainosta, disinformaatiolla vaikuttamisesta maailmanlaajuisesti, sekä sosiaalisen median alustojen roolista tämän vaikuttamisen mahdollistajina.
Kävelyllä osoitetaan konkreettisesti miten kaukana kuntalaisten lähin terveyskeskus on sitten, kun riittämättömän sote-rahoituksen takia terveyskeskuksia suljetaan.
Somessa julkaistussa kävelykutsussa kerrotaan, että lähtö on yhdeksältä aamulla, ja perille Iisalmen terveyskeskukselle ”toivotaan” ehdittävän vielä saman vuorokauden puolella kello 21.
Tämän havainnollistamisen tehosta kertoo myös sen jo etukäteen saama iso huomio valtakunnan päämedioissa. Kävelystä saa myös hyvää TV-kuvaa, joten sitäkin lienee luvassa.
Jos haluat, että viestisi muistetaan, havainnollista! 👍
P.S. Puhuja voi havainnollistaa sanojaan esimerkiksi kuvailevan kielen käytöllä, esimerkeillä, analogioilla, metaforilla, kuvilla, videoilla, rekvisiitalla, demonstraatioilla kuten tuote-esittelyillä, fläppitaululla, vaatteilla ja asusteilla, kehonkielellä ja liikkumisellaan esiintymislavalla.
Miten Stubb pärjäsi ensimmäisessä puheessaan presidenttinä? Entä miten Halla-aho pärjäsi vastauspuheessaan Stubbille?
Tässä vaikutelmat, kun näin puheet suorana.
Stubbin puhe
Stubbilta mallisuoritus kaikin puolin.
Oli suorastaan nautinto katsoa, miten Stubb jatkuvasti vaihtoi kieltä niin sujuvasti, että ajatus ei katkennut sen paremmin puhujalla kuin kuulijalla. En muista tuollaista puhetta kuulleeni missään.
Puheen sisältö kuulosti juuri siltä mitä Suomen presidentiltä odotetaan: kansakuntaa kokoava, kansaa lähelle tuleva, poliitikon suusta vilpittömän oloinen.
Stubb korosti yhteisöllisyyttä ja yhtenäisyyttä, nimenomaan pohjoismaisessa mielessä, eli kaikilla on oikeuksia ja ketään ei jätetä, oli kaveri tai ei. Stubb korosti demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.
Samoin hän korosti oikeudenmukaisuutta, sivistystä, yhteistyötä ja kansainvälisyyttä. Stubb korosti myös vastakkainasettelun ja kansakunnan kahtiajaon välttämisen tärkeyttä.
Aika pitkä lista hyviä ja kannatettavia asioita.
Vaikka presidentti tulee hallituspuolueesta, käytännössä jokainen yllä mainittu Stubbin listaama asia vaikuttaa olevan enemmän tai vähemmän ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa.
Aika näyttää näkyykö tämä jotenkin presidentin ja hallituksen suhteissa ja Suomen politiikassa.
Kokonaisuutena Stubbin puhe oli hyvin rakennettu ja oikein miellyttävää ja laadukasta kuultavaa.
Halla-ahon puhe
Halla-aho piti virkaanastujaisissa peräti kaksi puhetta, mikä kuuluu protokollaan, mutta osittain siksi tämä toinen puhe tuntui aivan liian pitkältä, show’n varastamiselta presidentiltä.
Kuten presidentin, eduskunnan puhemiehenkin pitäisi ainakin yrittää asettua politiikan yläpuolelle. Halla-ahon eikä hänen liikkeensä agendaan se ei valitettavasti sovi, ja siksi hänen puhettaan oli surullista kuunnella.
Halla-aho pyrki mitätöimään Stubbin puheet arvoista, ihmisoikeuksista, sivistyksestä, yhteistyöstä ja kansainvälisyydestä.
Koska puhemies tiesi, että kansa ei tuossa tilanteessa sulattaisi perussuomalaisille tyypillistä aggressiivista kielenkäyttöä, hän pani viestinsä kyynisyyden kuninkaan, Machiavellin, suuhun. Machiavellin nimeä Halla-aho sitten toisteli niin monta kertaa, että puheesta tuli suorastaan outo.
Minä-pronomini oli korvattu Machiavellillä, jonka suulla annettiin ymmärtää, että säännöistä, ihanteista, eli käytännössä arvoista, ei tarvitse välittää. Tärkeintä on saavuttaa oma päämäärä keinoja kaihtamatta.
Ihanteiden sijasta Halla-aho korosti oikeiston äärilaidalle tyypillisesti armeijan ja lain tärkeyttä. Demokratiaa hän ei maininnut.
Machiavelli tunnetaan huonon hallitsijan stereotyyppinä, muun muassa siitä, että hän suositteli petosta, väkivaltaa ja vastustajien murhaamista vallankäytön keinoina.
Tämä kuvaa enemmän Venäjän kuin Suomen presidentin tapaa hallita, eikä tunnu oikein sopivalta Suomen presidentin virkaanastujaisissa.
Varsinkaan, kun juuri samana päivänä vietettiin Venäjän vielä pari viikkoa sitten mahdollisen tulevan presidentin Aleksei Navalnyin hautajaisia.
Olen pitkään ihmetellyt yhtä epäsuhtaa työnantajien ja palkansaajien lakkoviestinnän laadussa.
Joka kerta, kun Suomessa on lakko, media raportoi työnantajien laskelman siitä, miten paljon rahaa yritysten tai Suomen talouden arvellaan menettävän lakon takia.
Miten palkansaajapuoli vastaa tähän?
Jostain syystä palkansaajajärjestöt eivät ole ymmärtäneet kertoa medialle, paljonko palkansaajat menettävät lakolla vastustettujen työsuhteen heikennysten takia.
Tänään näin ensimmäistä kertaa tällaisen laskelman, ja sitäkin toimittaja nähtävästi joutui varta vasten pyytämään.
Laskelman tulos: pelkkä ensimmäisen sairauspäivän päivärahan poisto maksaa arvion mukaan palkansaajille 500 miljoonaa euroa. Ei vain kertakustannuksena, vaan tästä eteenpäin joka vuosi hamaan tappiin.
Puolen miljardin euron vuosittainen tulonsiirto palkansaajalta työnantajalle on vahva argumentti, jonka palkansaajat ovat tähän asti omien havaintojeni perusteella jättäneet kokonaan käyttämättä.
Pointtini on, että yhteiskunnallisen debatin ytimessä olevien asioiden luulisi olevaan aikoja sitten viestinnällisesti loppuun asti kaluttuja, ja osapuolten argumentit viimeisen päälle mietittyjä.
Työmarkkinaosapuolten riitojen tuloksiin vaikuttaa merkittävästi se, kenen puolelle suuri yleisö asettuu. Yllä oleva esimerkki kertoo siitä, että työntekijäpuoli on tähän asti joka kerta tehnyt heti kättelyssä oman maalin.
Tässä linkki Ylen uutiseen:
“Lakkoilevat työntekijät ovat menettämässä satoja miljoonia hallituksen uudistuksissa – firmoille lankeaa jättilasku lakoista” https://yle.fi/a/74-20072592
Yle julkaisi tänään uutisen Kiinan maalituskampanjoista Yhdysvalloissa. Kiinan kampanjoiden kohteiksi ovat joutuneet muun muassa Kiinaa kritisoivat kansalaiset ja poliitikot, demokratian kannattajat sekä Kiinaa syystä tai toisesta ärsyttävät yritykset.
Ei ole yllätys, että Kiina on jo vuosia sitten aktivoitunut ulkomaille suunnatuissa maalitusoperaatioissa. Aivan kuten Venäjällä, ensin hiottiin taitoja kotimaisia toisinajattelijoita vastaan. Kun kotimaan pelikenttä oli hallussa, suunnattiin ulkomaille.
Suomessa tuttua jo pitkältä ajalta
Suomalaisille tämä kaikki on hyvin tuttua, erityisesti viimeisten noin kymmenen vuoden ajalta.
Kuitenkin vaikka tämä toiminta ei ole uutta, länsimaisilta yhteiskunnilta puuttuvat yhä pitkälti mekanismit ja resurssit torjua maalitusta ja tukea sen kohteita, erityisesti ulkomailta tulevaa informaatio- ja psykologista vaikuttamista vastaan.
Yhteiskunta, sen instituutiot sekä yksittäiset kansalaiset
Yhteiskunnan tasolla ilmiötä ja sen vakavuutta ei meilläkään vielä tunnusteta eikä myöskään ymmärretä riittävästi. Osasyynä on se, että samaa toimintaa harrastavat myös jotkut kotimaiset tahot, joilla ei siksi ole intressiä puuttua siihen.
Maalitettujen henkilöiden työnantajia taas jarruttaa toimimasta pelko, sekä resurssien ja osaamisen puute, koska kohteen tukeminen vaatii monialaista osaamista ja koordinaatiota.
Yksilö taas on, yksilönä, aika heikoilla, kun vieras valtio tai muu organisoitu taho valjastaa koneistonsa häntä vastaan.
Somealustojen rooli
Yhdysvaltalaisia sosiaalisen median alustoja maalituksen torjunta taas ei perinteisesti kiinnosta riittävästi. Nettiviha tuo niille rahaa, ja siihen puuttuminen taas aiheuttaa kustannuksia. Yhdysvalloissa somealustat ovat onnistuneet pitkälti pääsemään vastuusta, monestakin syystä.
Euroopassa valoa tunnelin päässä?
Euroopassa somejättejä yritetään vihdoin saada vastuuseen uusilla EU-tasoisilla pelisäännöillä. Aika näyttää, miten nämä pyrkimykset onnistuvat. Toimiessaan EU-säännöt suojaavat Eurooppaa venäläisen ja kotimaisen informaatiovaikuttamisen lisäksi myös kiinalaiselta.
Nähtäväksi jää myös, auttavatko uudet EU-säännöt siistimään Suomen tulevia europarlamentti- ja presidentinvaaleja.
Yhdysvallat ja Kiina
Yhdysvalloissa Kiinan masinoimaan maalitukseen on isompi poliittinen paine puuttua verrattuna aiemmin isommin profiloituneeseen venäläiseen ja kotimaiseen maalitukseen. Molemmilla viimeksimainituilla on maassa poliittista tukea.
Kiina sen sijaan nähdään Yhdysvalloissa molempien pääpuolueiden taholta paljon selkeämmin Yhdysvaltain kilpailijana. Siksi kiinalaisella maalituksella saattaa olla vaikutusta somealustojen asenteeseen maalitusta kohtaan.
Uusien viestintäteknologioiden kehityskaari
Uudet viestintäteknologiat, myös sosiaalinen media, käyvät tyypillisesti läpi kehityskaaren jonka yhdysvaltalainen professori Tim Wu on kuvannut erinomaisessa kirjassaan The Master Switch:
Alussa on vapauden ja euforian aika. Ollaan optimisteja, uskotaan uuden teknologian lähentävän ihmisiä toisiinsa sekä edistävän maailmanrauhaa ja kaikkea muuta hyvää.
Sitten törmätään todellisuuteen ja tehdään pelisäännöt.
Somen kohdalla pelisääntöjen luominen on kestänyt poikkeuksellisen pitkään.
Toivoa paremmasta?
Kiinan lisääntynyt aktiviteetti toivottavasti aiheuttaa vastareaktion, joka nopeuttaa somen kehitystä vastuullisempaan suuntaan.
Kuningatar Elisabetin kuoltua monet miettivät, onko Britannian monarkialla tulevaisuutta.
Photo credit: BBC
Kuningatar on nyt haudattu, pöly on laskeutunut. Joulupäivänä kuningas Charles sai tilaisuuden näyttää, miltä monarkia näyttää hänen käsissään.
Puheen tavoitteet?
Charlesin tavoitteena on luullakseni taata monarkian jatkuminen ja asemoida itsensä Britannian monarkian jatkumoon. Uskon, että nuo olivat tämänkin puheen tavoitteet.
Miten Charles onnistui?
Ensinnäkin puhe oli selkeä, helppo kuunnella ja mukavan lyhyt kenen tahansa kuunnella.
Charles pyrki puheen tavoitteisiin mielestäni kolmella keinolla. Hän:
Asemoi itsensä uusimmaksi hallitsijaksi pitkässä ketjussa
Osoitti inhimillisyyttä
Osoitti arvokkuutta
Tunteet ja myötäeläminen
Joulupuheen teema oli myötäeläminen.
Charles puhui äitinsä poismenosta ja tämän muistosta, sekä oman perheensä että kansakunnan näkökulmasta, ja kytki perheenjäsenen kuoleman joulun aikaan. Hän sanoi, että me kaikki muistamme edesmenneitä läheisiä erityisesti joulua viettäessä.
Tämä oli puheen tunteisiin vetoava kohta. Olit kuningas tai kadunlakaisija, muistat yhteiset hetket edesmenneiden läheisten kanssa erityisesti joulunpyhinä. Charles asettui kansalaisten tasolle, inhimillisti itsensä ja loi yhteyden kuulijoihinsa.
Minulta kysytään usein, miten puhuja luo yhteyden yleisöönsä. Yllä oleva esimerkki on yksi hyvä keino: puhu yhteisistä kokemuksista ja tunteista.
Perinteet ja kansan yhdistäminen
Joulusta ja sen perinteistä puhuminen sopii muutenkin kuninkaan puheeseen. Mitäpä muuta koko monarkia on kuin perinne.
Yksi monarkian tehtävä ja oikeutuksen lähde on se, että se parhaimmillaan yhdistää kansaa. Siksi Charles puhui paitsi kirkosta myös moskeijoista ja temppeleistä.
Myötäelämisen teeman hengessä Charles puhui myös meitä kaikkia yhdistävästä halusta auttaa ja tukea toisiamme. Samassa hengessä hän myös osoitti empatiaa kaikkia niitä kohtaan, jotka kärsivät näinä vaikeina aikoina.
Kunnian antaminen muille kuin itselle
Oman hännän nostamisen sijasta hän kiitti erityisesti niitä vaativien töiden tekijöitä, jotka auttavat kanssaihmisiään, kuten terveydenhuollon ja asevoimien ammattilaisia.
Ikuinen valo vertauskuvana
Kuningas päätti puheensa vanhassa joululaulussa mainittuun ikuiseen valoon, jonka hän oli maininnut jo puheen alussa.
Ikuinen valo kuvastaa puheessa monta asiaa: toivoa, onnellisuutta ja jatkuvuutta. Samoin se symboloi joulua valon juhlana ja Jeesus-lasta, ja ehkäpä myös monarkiaa ja edesmenneen kuningattaren muistoa. Tuon monimerkityksisyyden takia ikuinen valo tuntuu luontevalta valinnalta puheessa käytettäväksi vertauskuvaksi.
Onnittelut Charlesille ja hänen puheenkirjoittajalleen, ja onnellista uutta vuotta Britanniaan.
Mitä voimme oppia tästä puheesta?
Ole oma itsesi. Charles ei yrittänyt matkia äitiään, vaan piti itsensä näköisen puheen.
Jopa kuningas pystyy puheessa luomaan yhteyden tavalliseen kansalaiseen. Sinäkin pystyt.
Älä kehu puheessa itseäsi, vaan muita. Jätä puhujan kehuminen yleisölle.
Mitä itse ajattelit puheesta, samaa vai eri mieltä? Katso puhe täältä.
Would you like to become a better communicator? 