Tag Archives: Tesco

Myrsky maitolasissa – kauppa vakoilee, juotko kevytmaitoa vai hylaa

Suomi kohisee S-ryhmän päätöksestä käyttää asiakkaidensa ostotietoja aiempaa tarkemmalla tasolla. Turhaan.

Parinkymmenen vuoden urani aikana yksi suurimpia ihmettelyn aiheita asiakastietoalalla on päinvastoin ollut se, miten huonosti Suomen isot kaupparyhmät hyödyntävät asiakastietoa.

maitohylly-3937169441_db2b370e31_o

Photo credit: Solveig Osk, flickr.com

Esimerkiksi Britanniassa ruokakauppojen tuotetason ostotietoja on käytetty menestyksellä jo ainakin 90-luvun puolivälistä lähtien. Puhumattakaan siitä miten eri nettikaupat ja -palvelut hyödyntävät asiakastietoa.

Suomessa kaupparyhmät ovat keränneet asiakkaiden ostotietoja S-ryhmän mukaan jo 25 vuotta. Tietoa on hyödynnetty muun muassa myymälöiden valikoimien hallinnassa, mutta markkinointiosaston näkökulmasta isolla vaivalla ja rahalla kerätty tieto on maannut suurelta osin tuottamattomana.

Tämä on S-ryhmää koskevan kohun suurin uutinen.

Ostotietojen käyttö on laillista

Asiakkaiden ostotietojen hyödyntäminen on nimittäin Suomessa laillista, kunhan siihen on asiakkaan lupa.

Tietosuojavaltuutetun kritiikki S-ryhmän toimintaa kohtaan liittyy lähinnä siihen, miten S-ryhmä tiedotti asiasta – ei siihen, saako tietoa käyttää, jos asiakas on antanut siihen luvan.

Kuluttajaliitto on sekin hyvällä asialla, mutta tämänkertainen kommentti tyyliin ”S-ryhmä vakoilee asiakkaiden tamponien ostoa” oli ylilyönti.

Suomessa tuskin näemme USA:ssa tapahtunutta skandaalia: kauppaketju päätteli ostotiedoista teinitytön olevan raskaana ja onnitteli häntä perheenlisäyksestä, vaikka kotona asiasta ei vielä tiedetty. Makuuhuoneen tapahtumista tietämätön tytön isä soitti kauppaan vihaisen puhelun.

Kesko aloitti tuotetason ostotietojen avulla kohdennetun suoramarkkinoinnin jo kolme vuotta sitten. Kesko ei ole saanut siitä sakkoja eivätkä ihmiset ole lopettaneet asiointia K-kaupoissa. On yllättävää, että monessa asiassa edistykselliseltä S-ryhmältä kesti näin kauan seurata Keskon esimerkkiä.

Miksi asiakastiedon hyödyntämisessä on viivytelty?

Ainoa este tuotetason ostotiedon yhdistämiselle asiakkaan tietoihin on ollut kaupparyhmien itse itselleen asettamat rajoitukset, joita ne ovat aikoinaan kirjoittaneet kanta-asiakasohjelmiensa sääntöihin. Syynä lienee ollut kymmeniä vuosia kestänyt turha pelko kuluttajien reaktiosta.

Suurin osa asiakkaista hyväksyy tietojensa käytön, mutta aina tulee olemaan asiakkaita, jotka eivät siihen suostu. Tätä joskus äänekästä vähemmistöä on pelätty.

Miksi kohu syntyi?

Suoramarkkinoinnissa, kuten monella muullakin alalla, on oma niin sanottu 80/20-peukalosääntönsä. Sen mukaan vain 20 prosenttia asiakkaista reagoi, jos heidän pitää aktiivisesti joko sallia tai kieltää jotain.

Siksi kaupparyhmät eivät suin surminkaan halua kysyä asiakkaalta lupaa ostotietojen käsittelyyn muuten kuin siten, että hiljaisuus on myöntymisen merkki. Muuten asiakastiedon arvo liiketoiminnalle vesittyy. Liiketoiminta on nykyään niin datavetoista, että asiakastiedon hyödyntämättä jättäminen olisi uhka koko S-ryhmän tulevaisuudelle.

S-ryhmässä päätettiin kokeilla, meneekö kanta-asiakassääntöjen muutos läpi, jos asia tiedotetaan niin, että suurin osa asiakkaista ei huomaa tiedotetta. Niinpä minäkin luin asiasta vasta Hesarin ja Ylen uutisista. Tällaisessa asiassa media on vaistomaisesti pienen kuluttajan puolella suurta yritystä vastaan.

Ei tosin ole ihme, että ihmiset kokevat S-ryhmän valitseman tiedotuslinjan salailevaksi. Olisi tullut paremmat tyylipisteet, jos asiasta olisi kerrottu näkyvästi S-ryhmän kuukausittaisessa asiakaspostituksessa.

Onhan yksityisyyden suoja yhä tärkeä asia, vaikka välillä tuntuu, että sen rapautumista yleismaailmallisella tasolla on vaikea estää. Tässä kohtaa en tosin osaa olla kovin huolissani Suomen lakien piirissä olevista S- ja K-ryhmistä. Kiinnittäisin huomion ennemminkin ulkomaisiin nettijätteihin.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Kesko ei joutunut pyytämään asiakkailtaan aktiivista hyväksyntää muuttaessaan kanta-asiakasohjelmansa sääntöjä. En usko, että S-ryhmäkään joutuu näin tekemään.

Veikkaan, että viranomaisten kanssa sovitaan asiasta tiedotettavan seuraavassa Yhteishyvä-postituksessa ja samalla kerrotaan vielä kerran, miten asiakas voi halutessaan kieltää tietojensa käytön.

Lopputuloksena pieni osa asiakkaista kieltää tietojen käytön ja S-ryhmän maine kokee tilapäisen kolauksen, mutta palaa nopeasti ennalleen. Vuoden päästä harva enää muistaa koko episodia.

Kesko dared, will S-group follow suit?

Finally!!

This fall Finland’s number two retailer Kesko began targeting their direct marketing based on their customers’ purchase history. Doesn’t sound too special, but that’s what it is. They became actually the first brick-and-mortar retailer to do it in this country.

Finnish retailers have been gathering their customers’ purchase data for years. However, from the customer’s point of view, this data has largely been left unused. From here onwards, the customer will hopefully see well executed personalized offers on products they like. In addition, there should be an improvement in customer experience, resulting from improved insight from analyzing the purchase data.

Kesko has thus embarked on a journey paved by Tesco in Britain some 20 years ago. Making use of customer analytics catapulted Tesco to the market leader position in Britain, made it the second largest retailer in the world, and helped it create a sizable ebusiness. According to former CEO Terry Leahy, productivity of Tesco’s marketing improved by 1000% because “offers could be tailored to what people actually wanted to buy”. Simple and smart.

The story of Tesco’s loyalty program can be read in this book that has already become a classic of sorts among marketers interested in customer insight. One of the key messages of the book is that in addition to marketing, actually everything that the company does is guided by the insight they get from customer data.

Finnish retail has finally entered the 1-to-1 marketing era. Kesko dared take the risk and face the criticism of those consumers who have privacy concerns about customer analytics. This sort of hesitation is probably hard to understand in many parts of the world but in this country it’s been the reality so far.

So, will Finns abandon shopping at Kesko stores as a protest? Of course not.

It’ll be interesting to see the response from S-group – the number one retailer – who’s expected to nominate its new CEO tomorrow. One of his key tasks will be to embrace ecommerce, something that Finnish retailers have so far left mostly to foreign competition. And this is starting to hurt.

Hence, this time the logical step for S-group would be to follow on Kesko’s footsteps, as it’s hard to imagine ecommerce without personalized marketing.

Kesko uskalsi

Vihdoinkin!!

Kesko alkoi tänä syksynä kohdentaa suoramarkkinointia asiakkaan ostamien tuotteiden perusteella. Yhdennellätoista hetkellä, sillä Suomen vähittäiskauppa on kerännyt asiakkaan ostohistoriaa jo vuosia, mutta jättänyt tiedon asiakkaan näkökulmasta suurelta osin hyödyntämättä. Ei ihme, että kaupan bonusohjelmia kritisoidaan.

Tähän asti kuluttajat ovat antaneet kauppojen kerätä ostotietojaan, mutta tietojen keräämisen syy on jäänyt vähän epäselväksi. Jatkossa kaupan asiakkuusohjelmien hyöty toivottavasti konkretisoituu kuluttajalle yksilöllisinä tarjouksina tätä kiinnostavista tuotteista. Toinen hyöty on asiakaskokemuksen parantuminen, kun kauppa oppii ymmärtämään asiakkaan tarpeita paremmin.

Kesko on lähtenyt brittiläisen Tescon 20 vuotta sitten viitoittamalle tielle. Asiakasanalytiikan hyödyntäminen nosti Tescon markkinajohtajaksi Britanniassa ja auttoi sitä kasvamaan maailman toiseksi suurimmaksi vähittäiskauppaketjuksi sekä isoksi nettikauppiaaksi. Tescossa markkinoinnin tehokkuus kuulemma parani 1000% asiakasanalytiikan myötä.

Tescon kanta-asiakasohjelman tarinan voi lukea tästä alansa klassikoksi nousseesta kirjasta. Yksi kirjan avainviestejä on, että markkinoinnin lisäksi yrityksen koko liiketoiminta perustuu asiakastiedon hyödyntämiseen.

Suomessa tulppa on nyt poistettu. Kesko uskalsi lopulta ottaa riskin ja kohdata joidenkin kuluttajien kritiikin yksityisyyden suojan loukkaamisesta.

Lopettavatko ihmiset protestiksi K-kaupassa käymisen? Eivät tietenkään. Toivottavasti tämä vuosi jää historiaan hetkenä, jolloin suomalainen kauppa siirtyi nykyaikaan yksilöllisessä markkinoinnissa ja myynnissä.

Kannatatko sinä asiakastiedon käytön lisäämistä kaupan toiminnassa?