Oh yes! We did it 
If the client says so, then we must have done something right.
The machinery worked exactly like it should and then a bit more.
The speakers, the organizers, the production company, the staff at the Oodi Central Library.
And the audience who showed up by the dozens and engaged just beautifully!
Yksi-kaksi-kolme …sauna!!
How do you host an event…and also act as a coach to the speakers?
Here’s a snapshot of my day yesterday, preparing to emcee an international event tomorrow night:
– Change of plans: one of the speakers had to cancel!
– Coaching the speakers preparing for their talks.
– Preparation meeting with the client, the organizers and the production company.
– Update my script and continue rehearsing.
– Visit dentist
Yes, the first thing I saw in the morning was a message from one of our speakers: they had to cancel their participation in the event. Contrary to what many think, this is business as usual and happens all the time. We discussed a plan B (and C, D, E and F 
) with the organizers and went ahead with a solution. The content of the event continues to be solid.
Acting as both the emcee of the event and a coach to the speakers.
This is slightly more complex than what it sounds.
Coaching public speakers is fun and rewarding, and there are actually many benefits when the host of the event is also the trainer to the speakers and panelists.
First of all, you get to know the speakers and the content they will deliver in advance. This makes it so much easier for you to interact with the speakers while on stage.
You’re also able to give more insightful comments on the content of their talks to the audience.
In addition, you’re able to coordinate the roles and content of the speakers during the Q&A or a panel discussion.
This makes your panel discussion stand out from 99% of panel discussions, by not being boring.
Finally, you will know that the speakers will deliver fantastic talks as you yourself have helped them prepare and rehearse. …Well, of course only if you’ve done a good job 
By the way, there’s an interesting dichotomy here: many emcees don’t exactly shine as excellent listeners, and a speech coach needs to have advanced active listening skills. Many people are both good listeners and good speakers, but not everyone. 
Visit dentist: a piece of my tooth broke! I don’t want to have a toothache while on stage! Fixed!
Other activities yesterday included a final planning meeting with the organizers and again, updating and rehearsing my script.
The photo depicts a speaker coach at the end of a rehearsal session with one of the speakers. I guess I’ve gotta shave and get a haircut before climbing on stage.
Link to the event (fully booked already, sorry) https://ihhelsinki.fi/events/new-in-helsinki-09-04-2025/
How do you prepare to be the master of ceremonies and lead a panel discussion at an event?
Well, in many ways. Here’s a snapshot from today, preparing for a gig on Wednesday:
Today, as every day until the event, I’ve been rehearsing my script.
For instance I’ve been thinking on how to make sure my choice of words will work for both native English speakers as well as for an audience coming from all continents except where the penguins live.
How will I handle audience questions to the American panelists if the discussion turns to American politics?
Should I wear orange, my go-to color that energizes both the audience and me, or something else?
One thing I know for sure: the song I want played when I walk onto the stage.
It’s my feel-good song since already for weeks now. Has to do with sauna.
Hosting events is fun and rewarding. I consider to have succeeded when I get the speakers to shine and the audience to be satisfied with the event.
Click this link to know where to go this Wednesday evening! https://ihhelsinki.fi/events/new-in-helsinki-09-04-2025/
Puhe- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa yksi yleisimpiä neuvoja on: harjoittele, harjoittele, harjoittele.
Harjoittelu ei kuitenkaan tarkoita vain mekaanista esityksen toistamista.
Kävin eilen lounaalla entisen työkaverini Jari Kerkon kanssa.
Jari kertoi mitä Martin Luther King, Jr teki aloittaessaan kampanjaa, jossa vastustettiin rotuerottelua linja-autoissa:
King ja hänen työtoverinsa treenasivat väistämättä tapahtuvia välikohtauksia. Simulaatiossa yhdet esittivät värillisiä ja toiset valkoisia.
Harjoituksessa valkoiset haukkuivat värillisiä matkustajia, sylkivät näiden kasvoille, ehkä tönivät heitä, ja ehkä hakkasivatkin heitä.
Porukka harjoitteli, miten tilanne hallitaan väkivallattoman vastarinnan keinoin, koska se oli Kingin periaate.
Kaikkien vuorovaikutusta sisältävien taitojen opettelussa on hyödyllistä simuloida tosielämän tilanteita.
Esimerkiksi:
Missioni on auttaa ihmisiä tulemaan paremmiksi puhujiksi ja paremmiksi vuorovaikuttajiksi.
Hyvää joulunodotusta kaikille. 🎄🎁✨
P.S. Lounaskeskustelumme oli niin antoisa, että innostuimme sen pohjalta molemmat tekemään oman somepostauksemme. Koska meillä oli käytettävissämme vain yksi selfie, käytimme hämmennyksen maksimoimiseksi molemmat samaa kuvaa. 😃
Puhetaitoa on aikojen kuluessa opetettu monella tavalla.
Yksi haitallisimmista opetustyyleistä on, kun väitetään, että on vain yksi tapa tehdä joku asia puhujalavalla. Se riistää puhujalta persoonallisuuden. Se myös vie puhujalta mahdollisuuden sopeuttaa tyyliään kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi.
Puhujille ovat jotkut aikoinaan jopa opettaneet kehonkieltä niin tarkkaan, että niitä ohjeita noudattava puhuja on todennäköisesti näyttänyt enemmän nykivältä robotilta kuin ihmiseltä.
”Ensin pidä jalat siinä ja siinä asennossa, kädet siinä ja siinä asennossa, samoin pää. Seuraavaksi liikuta toista kättä näin ja toista noin, ja samalla liikuta jalkoja noin ja noin.” Ja niin edelleen.
Tuollaista on oikeasti opetettu.
Aitouden merkitys
Jos puhetaidossa on johonkin asiaan olemassa vain yksi tapa, se on aitous. Se on sitä, että puhuja on oma itsensä. Aitous tuo uskottavuutta. Yleisö tunnistaa teeskentelyn, eikä ota vakavasti puhujaa, vaikka hän puhuisi totta.
Voiko hidas puhuja olla hyvä puhuja?
Hiljattain aloin lukea uutta Martin Luther King, Jr:n elämäkertaa, jota voin lämpimästi suositella kaikille.
Kirjan ohessa ryhdyin kuuntelemaan Kingin puheita äänikirjasta nimeltä Martin Luther King: The Essential Box Set. The Landmark Speeches and Sermons of Martin Luther King, Jr.
Olen kuunnellut noita puheita ennenkin, mutta yhtä asiaa en muistanut: Kingin puhetyyli on yleensä hidas. Ei vain hidas amerikkalaiseksi, vaan oikeasti hidas, joskus suorastaan hyvin hidas. Kuitenkaan hänen hitautensa ei häiritse kuulijaa, ei ainakaan minua.
Päinvastoin. Itse olen perustyyliltäni hidas puhuja. Jos haluan puhua nopeasti, minun täytyy tietoisesti päättää puhua eri tavalla, usein myös varta vasten harjoitella.
Tunnen muitakin hitaita puhujia. Jos he kertovat itselleen huomautetun hitaasta puheesta, vastaan, että puhu ihan rauhassa hitaasti, ellen tiedä puhujalla olevan joku poikkeuksellinen haaste.
Lisäksi sanon, että jos haluat panostaa puhumiseen, opettele eri esiintymistyylejä eri tilanteisiin. Mutta ei ole pakko, tee se vain jos haluat erityisesti panostaa kehittymiseen puhujana.
Eri tyyli ei tarkoita vain puheen nopeutta, vaan esimerkiksi äänen voimakkuutta tai kehonkielen käyttöä.
Statukset ja improvisaatioteatteri
Hitaassa puhumisessa on etunsa. Sen lisäksi, että hitaasti puhuvan sanoista saa yleensä hyvin selvää, hitaasti puhuminen viestii auktoriteettiä. Auktoriteettiä kuunnellaan.
Improvisaatioteatterin, lyhemmin sanottuna improteatterin, harrastajat tuntevat hitaasti puhumisen yhtenä niin sanotun ylästatuksen merkeistä.
Improteatterissa pelataan jatkuvasti ylä- ja alastatuksilla, vähän yksinkertaistettuna tarkoittaen asettumista henkisesti jonkun ylä- tai alapuolelle.
Ylästatusta voi ilmaista hitaan puheen lisäksi esimerkiksi pitämällä päätä paikallaan puhuessa, pitämällä kädet kaukana päästä tai istumalla leveästi ja tilaa vievästi.
Vastaavasti alastatusta voi pelata esimerkiksi jatkuvasti asettelemalla hiuksiaan, heiluttelemalla päätään, kehoaan tai käsiään hätäisesti, istumalla hartiat lysyssä, jalat yhdessä ja jalkaterät sisäänpäin käännettynä, tai puhumalla epävarmalla äänellä.
Statuksen konsepti on hyödyllinen siksi, että ihminen käyttää improteatterin tunnistamia statuseleitä jatkuvasti, kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja yleensä tiedostamatta.
Statuseleiden tunnistaminen tuo iloa elämään. Esimerkiksi työpaikan maanantaipalaverin seuraaminen muuttuu paljon hauskemmaksi, kun katsoo ihmisten statuksia ja niiden vaihteluja.
Kolme pointtia paremmaksi puhujaksi
”Vielä yksi asia”
Steve Jobs lopetti puheensa usein sanomalla ”One more thing!”
Siis vielä viimeisenä neuvona, kannattaa kuunnella hyvien puhujien puheita. Niistä oppii puhetaitoa ja saa inspiraatiota päiväänsä.
Omalla puheiden soittolistallani Martin Luther King, Jr:n puheet ovat ykkösenä.
Mikä teki Martin Luther King, Jr:sta yhden historian tunnetuimmista puhujista?
Mistä hän sai luonteen ja vakaumuksen tulla yhdeksi historian vaikuttavimmista vapaustaistelijoista?
Mikä on hänen tarinansa?
Näihin kysymyksiin halusin paremman ymmärryksen. Viime viikolla posti toi viime vuonna julkaistun, aiempia kattavamman elämäkerran.
Olen vasta kirjan alussa, mutta tähän mennessä on selvinnyt seuraavaa:
– Kingin isoäiti veti turpiin paikallista orjapiiskuria.
– Kingin isä oli pappi. Kirkko oli Kingille kuin toinen koti. Kuten nuorille ihmisille usein käy, King päätti ensin, että hän nimenomaan ei halua ryhtyä saarnaajaksi, mutta muutti mielensä.
– Paraskaan puhuja ei onnistu harjoittelematta. King harjoitteli puhumista ahkerasti lapsesta asti.
– Samoin oli tehnyt hänen isänsä, joka jo teini-ikäisenä päätti ryhtyä saarnamieheksi. Perheen maatilalla Kingin isä harjoitteli pitämällä muistopuheita teurastetuille kanoille.
– Kuten moni muukin mestari, nuorempana King harjoitteli pitämällä itseään parempien puhujien pitämiä puheita.
– Tässä King meni liiankin pitkälle: uransa alussa hän lainasi pitkiä pätkiä toisten pitämistä puheista, kertomatta että teksti ei ollut hänen omaansa. Myös hänen väitöskirjansa vaikuttaa olleen osin plagioitu.
– Kingin varsinainen julkinen ura alkoi tämän päivän päivämäärällä Alabaman Montgomeryssä pidetyllä saarnalla, 5. joulukuuta 1955. King oli tuolloin vasta 26-vuotias.
– Kyseinen saarna alkoi Kingille tyypillisesti, eli vähän tylsästi: ”We are here this evening for serious business.” Äänensävykin oli yksitoikkoisen toteava, ei huomiota herättävä.
– Kingin puheiden vaikuttavimmat kohdat tulevat yleensä vasta kun hän on päässyt vauhtiin ja nostaa hiljalleen volyymiä.
– Yllä mainitussa puheessa hän lopulta pauhasi:
”We are not wrong in what we are doing!
If we are wrong, the Supreme Court of this nation is wrong!
If we are wrong, the Constitution of the United States is wrong!
If we are wrong, God Almighty is wrong!”
Kirjaa on vielä yli 400 sivua kirjaa jäljellä. Odotan innolla lisää seikkailuja.
P.S. Yksi syy tähän postaukseen on se, että hiljattain huomasin, että edes yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet nuoret eivät välttämättä ole kuulleet Kingistä. Tämä oli minulle yllätys ja asia on syytä korjata.
Every first Monday of the month, exactly at 12 o’clock noon, the city of Helsinki performs a test of its air raid alarm sirens.
This is to check that the system works as intended and that every citizen is able to hear the alarm.
The latest test was today at noon. I was happy to notice that the audibility of the sirens has improved recently.
Today, on the eve on the American elections, I couldn’t help but draw a parallel between the air raid sirens and Hemingway’s “For whom the bell tolls”.
It tolls for thee.
The bells have been sounding alarm in America for a long time now.
My thoughts also travelled to Philadelphia, the home of the Liberty Bell, the symbol of American independence.
That bell tolls for no one anymore, as it cracked a long time ago.
Philadelphia is in Pennsylvania, the state whose voters tomorrow might decide whether America and the world will embark on a path towards light or darkness.
Back to Helsinki: everyone can imagine why Finland is improving its civil defense these days. Si vis pacem para bellum.
I hope we won’t need to use our air raid sirens for real any time soon. We have seen the results in Ukraine and elsewhere. I hope America chooses light over darkness tomorrow.
We are a proud nation. Come what may, we’re more ready than most countries. Perhaps because we have a longer border with Putinland than any other Nato country.
In the meantime, life continues as normal as possible, and the Finnish people have a clear preference regarding the winner of the American election. We are one of the nations for whom that’s an existential question.
Along the lines of John F. Kennedy, my humble message to any American willing to listen is this:
Ask not why America keeps sending money to other countries, ask why Putin is sending money to America.
Vote.
Tonight, for a change, I’ll be hosting an exercise on giving improvised speeches at the Stadi Talkers Toastmasters Public Speaking Club.
It’s probably the best place in Helsinki to improve your public speaking skills in English.
Check it out at 6pm at the bar Willi Wäinö, Kalevankatu 4, downtown Helsinki. At the back of the bar, downstairs.
Who doesn’t need public speaking and human interaction skills at their work, their community or within the family?
Yep, everyone needs them, whether you’re an AI wizard or not.
Join us tonight for both the fun and the learning.
My mission is to help people become better communicators and to improve their interaction skills.
Koskaan ennen maailmanhistoriassa ihmisellä ei ole ollut pääsyä yhtä suureen määrään tietoa kuin nyt.
Yhdysvaltain presidentinvaalit on yksi parhaita esimerkkejä siitä, että ihminen tekee päätökset enemmän tunteella kuin järjellä, vaikka kuvittelee toimivansa päinvastoin.
Törmäämme päivittäin ihmisiin, puheeseen ja mielipiteisiin, jotka tuntuvat käsittämättömiltä.
Luulen, että näinä aikoina moni on aika hukassa yrittäessään ymmärtää maailman menoa.
Olisiko jokaisen hyödyllistä yrittää oppia ymmärtämään paremmin, miten ihmisen ajattelu toimii ja siten oppia ymmärtämään paremmin, miten maailma toimii?
Siinä ohessa voisi itse oppia vaikuttavammaksi viestijäksi ja vuorovaikuttajaksi. Se on minun missioni.
On this day, a hundred years ago, the first ever Toastmasters meeting took place in California.
Fast forward a hundred years, here I am, giving a keynote speech and an event in Estonia last weekend. 😃😃😃
Thanks to Toastmasters, I have become a better speaker, trainer and coach. Here’s to the next one hundred years! 🎊🎉🎂
If you want to become a more confident speaker, check out your closest Toastmasters club.
Would you like to become a better communicator? 