Tag Archives: talous

Analyysi Trumpin virkaanastujaispuheesta – onnistunut puhe vai ei?

Trumpin odotetussa puheessa oli monia teknisesti hyviä elementtejä, mutta kokonaisuus jäi miinuksen puolelle. Voisiko vaikkapa suomalainen vuorineuvos mennä Kontulan ostarille pitämään puhetta me-muodossa?

trump-virkaanastujaiset-puhe-20-1-2017

Olen viime vuosina Toastmasters-klubissa arvioinut kymmeniä ellei satoja puheita ja antanut niistä puhujalle strukturoidun palautteen. Tämä Trumpin virkaanastujaispuheen analyysi syntyi siksi aika itsestään.

Eilen päässä pyöri ajatus: Trump on erinomainen puhuja, mutta poikkeuksellisen ristiriitainen henkilö – miten hän suoriutuu ensimmäisestä puheestaan presidenttinä?

Puheessa oli monia teknisesti hyviä elementtejä, mutta kokonaisuus jäi miinuksen puolelle. Seuraavassa perustelut.

Puheen tavoite

Puheen onnistumista peilataan ennen kaikkea sen tavoitteeseen.

Trumpin neuvonantajien mukaan puheen tavoitteena oli yhdistää kansakuntaa. Tässä puhe epäonnistui. Miksi?

Kaikki, joita vastaan Trump oli hyökännyt kampanjansa aikana – suurin osa amerikkalaisista – kuuntelivat virkaanastujaispuhetta tarkasti.

Tämä oli Trumpin ainutlaatuinen tilaisuus korjata poltettuja siltoja. Kuitenkaan hän ei sanonut mitään positiivista Clintonista tai hänen äänestäjistään, naisista, latinoista, muslimeista, maahanmuuttajista, seksuaalisista vähemmistöistä, vammaisista, demokraateista, republikaaneista, mediasta, USA:n tiedusteluelimistä, liittolaismaista tai muista ulkomaista.

Hän ei myöskään antanut mitään positiivista viestiä ihmisille, joita huolestuttavat esimerkiksi ilmastonmuutos tai kansallinen turvallisuus tai niille, joita hänen jatkuva valehtelunsa suututtaa.

Kaikki nämä ihmiset pettyivät eiliseen puheeseen. Jatkossa heitä on yhä vaikeampi vakuuttaa.

Vihamieliselle yleisölle puhuminen on yksi haastavimmista puheenpitotilanteista. Vaikka suurin osa live-yleisöstä oli Trumpin tukijoita, puheen todellinen yleisö koostui ensi sijassa kaikista USA:n 320 miljoonasta asukkaasta ja toiseksi maailman yli 7 miljardista asukkaasta. Sekä Yhdysvalloissa että maailmalla Trumpia tukee vähemmistö kansasta. Vain vajaa 20 prosenttia kansakunnasta (63 miljoonaa ihmistä) käveli äänestyskoppiin ja äänesti Trumpia.

Vihamielisen yleisön edessä puhuja ei usein edes yritä saada vastustajia puolelleen, koska se on vaikeaa. Menestystä tavoittelevan valtionpäämiehen pitää kuitenkin yrittää yhdistää kansakuntaa ja saada vastustajilta edes sympatiaa. Se auttaa hallitsijaa hänen tehtävässään.

Vaikutti kuitenkin siltä, että Trumpin puheen todellinen tavoite ei ollutkaan kansakunnan yhdistäminen vaan omien kannattajien kosiskelu ja tulevan politiikan perustelu.

Kannattajien kosiskelussa puhe ilmeisesti onnistui hyvin. Trump toisti samoja yksinkertaisia viestejä, jotka ovat toimineet aiemmin. Puhe sopi myös hyvin strategiaan, jossa Trump pyrkii ohittamaan puolueet ja median ja puhumaan suoraan kannattajilleen.

Trumpin tulevan politiikan perustelemisessa puhe ontui pahasti. Viesti ei mennyt perille kriittiselle kuulijalle. Puhe oli liian epälooginen ja liian kaukana totuudesta. Pitää olla aika upoksissa Trumpin maailmassa, jotta voi kuvitella kuulleensa järkeenkäyvän sanoman.

Korkean statuksen käyttö

Trumpin tyyli oli – kuten vaalitilaisuuksissa – puhdasta ylästatusta suhteessa läsnäolijoihin. Korkea status tarkoittaa dominoivaa käyttäytymistä suhteessa muihin ihmisiin. Se voi kertoa itsevarmuudesta tai ylimielisyydestä.

Korkean statuksen – ja Trumpin eilisen esiintymisen tunnusmerkkejä – ovat muun muassa seuraavat: ääni on matala ja puhe hidasta ja selkeää, pää ei liiku juuri ollenkaan, vähäeleinen ja vakava ilme, huulet ulospäin töröllään, otsa kurtussa ja silmät viiruina. Myös keho pysyi lähes paikallaan. Lähinnä vain kädet liikkuivat ja nekin pysyivät koko ajan kaukana puhujan päästä, tekivät isoja kontrolloituja liikkeitä ja välillä osoittelivat yleisöä sormella. Kämmenet olivat yleensä auki ja sormet harallaan.

Nämä statusilmaisun tekniikat ovat suoraan oppikirjasta, ja niitä opiskellaan teatterikouluissa.

Kun tähän lisätään puheessa usein esiintyvä aggressiivinen äänensävy, ilme ja viesti, tulee vaikutelma että puhuja korostaa itseään ja asettuu muiden yläpuolelle. Tyyli viestii autoritäärisyydestä, erityisesti, kun puhuja sanoo että ”There should be no fear. We are protected, and we will always be protected.”

Näin puhuu kaikkivoipa isähahmo, joka näkee muut alamaisinaan. Itse asiassa ”Minä suojelen teitä” -viesti on ristiriidassa amerikkalaisen individualismin, vapauden ihanteen ja kansalaisten aseenkanto-oikeuden kanssa.

Puheenpitäjät käyttävät yleensä suurimmaksi osaksi ylästatusta ja sitä myös suositellaan, mutta se ei saisi mennä överiksi. Hyvä esiintyjä osaa luontevasti vaihdella korkean ja matalan statuksen välillä.

Trumpin pukeutuminen natsasi edellä mainitun kanssa: musta puku ja takki sekä punainen solmio viestivät vallasta.

Puheen rakenne ja sisältö

Rakenne

Trump kertoi, että maan asiat ovat katastrofaalisessa tilassa, osoitti syylliset ja kertoi, että tulevaisuus on valoisa.

Rakenne oli selkeä. Trump puhui yksinkertaisin sanakääntein, ja sanoista oli helppo saada selvää koko puheen ajan. Hän käytti tehokkaasti taukoja, ja puheen lopetuksena oli vahva Let’s make America great again –osio, joka nostatti henkeä kannattajien keskuudessa. Puheessa oli kannattajiin vetoavia sloganeita ja jonkin verran hyvää kuvakieltä.

Toisaalta äänenkäyttö, puheen painotukset ja käsien liikkeet olivat aika tasapaksuja. Tasaista paukutusta alusta loppuun. Tämä vei tehoa puhujan lausumilta sanoilta.

Esimerkki: kun puheen lukee kirjoitettuna, siitä löytyy kohtia, jotka näyttävät pyrkivän jakautuneen kansakunnan yhdistämiseen. Trump puhui solidaarisuudesta, haavojen parantamisesta, ”America is united”, ”We must debate our disagreements honestly”, ”…there is no room for prejudice”, ”…olimme sitten mustia, ruskeita tai valkoisia…” jne. Kuitenkin nämä kaikki ilmaisut tuntuvat hukkuvan vaikutelmaan, että puhuja ei korosta niitä ja lisäksi tuntuu kommunikoivan aggressiivisesti.

Tässä kohtaa tulee mieleen vanha sanonta: ”What you are speaks so loudly that I cannot hear what you say”.

Sisältö

Puheen rakenteen toimimattomuuden toinen suuri syy oli sen sisällössä.

Trumpin kuvaus maan huonosta tilasta oli pitkälti valheellinen ja epäuskottava suurimmalle osalle kuulijoista. Yhdysvaltain talous, teollisuus, työllisyys, rikollisuus tai armeija eivät ole siinä katastrofaalisessa jamassa mitä Trump väitti. Nämä väitteet yksin riittäisivät viemään uskottavuuden suurimmalta osalta puhujia. Viesti upposi varmasti moniin Trumpin kannattajiin, mutta muu yleisö sai vain lisävahvistusta Trumpiin kohdistuville epäilyksilleen.

Trump kertoi myös, kenen syytä ongelmat ovat eli ketkä ovat vihollisia: poliitikot ja ulkomaat. Ulkomaat kattavat tässä sekä toiset valtiot että ulkomaiset yritykset ja ihmiset, olivat he sitten maahanmuuttajia, ulkomaisten yritysten työntekijöitä tai terroristeja.

Trump siis myy yhä ajatusta, ettei hän itse edes presidenttinä olisi poliitikko.

On myös mielenkiintoista huomata, kuka puuttui puheessa vihollisten listalta: oman maan rikkaat.

Trumpin kansallista etua ja eristäytymistä korostava puhe on irrallaan todellisuudesta. Valtiot eivät voi eristäytyä toisistaan, ei edes Pohjois-Korea. Monet yksittäisten valtioiden suurimmista ongelmista ja uhista ovat ratkaistavissa vain kansainvälisellä yhteistyöllä.

Puheessa jäi kokonaan mainitsematta esimerkiksi ilmastonmuutos, joka on USA:lle (ja maailmalle) huomattavasti isompi haaste kuin ainoa Trumpin mainitsema kansainvälistä yhteistyötä vaativa ongelma eli ääri-islamistien terrorismi. Kriittinen kuulija ihmettelee, miksi ääri-islamistien terrorismi olisi maailmasta eristäytyvälle USA:lle ykkösasia, koska vuoden 2001 jälkeen maassa ei ole nähty merkittävää terrorismia eikä sen kasvusta näy merkkejä.

Trumpin viesti muille maille oli uhkaava. America first –iskulause on omituinen, koska tähänkin asti kaikille lienee ollut selvää, että Yhdysvallat aivan kuten kaikki muutkin maat ajaa ensi sijassa omaa etuaan. Tässäkin puhujan tavoite on selkeästi vain kosiskella kannattajiaan, ei laajempaa yleisöä.

Paradoksaalisesti ensimmäinen voittaja on Kiina, jonka vaikutusvalta Aasiassa kasvaa Trumpin torpattua USA:n ja Aasian vapaakauppasopimuksen. Vastaavasti USA:n vaikutusvalta pienenee.

Ja yhä absurdimmaksi menee: “January 20, 2017, will be remembered as the day the people became the rulers of this nation again”. Miljonääreistä ja miljardööreistä koostuva porukka on todennäköisesti USA:n historian kauimpana keskivertokansalaisesta oleva hallinto.

Trumpin viesti on ymmärrettävissä sitä kautta, että monet ”unohdettuun kansaan” kuuluvat tuntevat Trumpin edustavan heitä. Siksi hän käytti puheessa termiä ”me” puhuessaan itsestään ja rakennemuutoksesta kärsineistä kansalaisista.

Suomessa olisi aika surrealistista, jos vuorineuvos menisi Kontulan ostarille pitämään puhetta me-muodossa.

Lopuksi: puheen arvioijan vaikea tehtävä

Trumpin puhetta ei ole helppo arvioida, koska jokaisella kuulijalla on hänestä vahva ennakkokäsitys. Kuitenkin puhetta pitäisi yrittää arvioida objektiivisesti.

Sekä puhujana että puheen arvioijana olen oppinut, että jokainen palaute on vain yksittäisen ihmisen arvio ja siksi sitä ei pidä ottaa liian vakavasti. Olen nähnyt, miten kokeneidenkin palautteenantajien arviot samasta puheesta vaihtelevat paljon.

Toisaalta silloin, kun rakentavista ja vilpittömästi tehdyistä arvioista saa toistuvasti samaa palautetta, palautteessa on luultavasti perää. Tämä pätee sekä puhujan saamiin kehuihin että kehitysehdotuksiin.

Onko jumala kääntänyt selkänsä Brasilialle?

Talouselämä-lehti julkaisi perjantaina kirja-arvostelun Maria Mannerin ja Teivo Teivaisen Brasilia-nimisestä kirjasta.

Corcovado-2

 

Artikkeli oli hyvin kirjoitettu, mutta se kertoo maasta, jota ei ole enää olemassa.

Ainakaan lehden lukijoiden näkökulmasta, eli talouden ja bisnesmahdollisuuksien osalta.

Siksi päätin vähän päivittää kirja-arvostelun tietoja. Aihe kiinnostaa minua, koska olen asunut Etelä-Amerikassa ja seuraan mantereen asioita aktiivisesti.

Seuraavassa kolme kysymystä ja vastausta.

1. Ovatko suomalaiset yritykset ”kuten Vaisala, löytämässä Brasilian jättimäisten hankkeiden äärelle”?

Eivät ole. Tämä oli tilanne muutama vuosi takaperin. Tällä hetkellä yleiskuva on, että sen paremmin kotimaiset kuin ulkomaiset pelurit eivät uskalla investoida Brasiliaan.

Mitä Vaisalaan tulee, se on tehnyt kauppaa Brasiliassa jo kymmeniä vuosia. Vaisalalla oli siellä paikallista tuotantoa vuoteen 2012 asti, mutta se lopetettiin tilanteen heikennyttyä. Lähivuosien odotukset ovat maan tilanteen vuoksi vähemmän ruusuisia.

2. Miten Brasilian taloudessa ja politiikassa menee tällä hetkellä?

Presidentti pantiin viralta korruptiotutkinnan ajaksi ja hänen sijaisensa on epäiltynä maan historian suurimmassa korruptioskandaalissa. Suurin osa kansanedustajista on joko epäiltynä tai jo tuomittu.

Kaiken huipuksi presidentin syrjäyttämisen motiiviksi epäillään pyrkimystä keskeyttää hänen kilpailijoihinsa kohdistuva korruptiotutkinta, minkä vuoksi jotkut puhuvat myös peitellystä vallankaappauksesta.

Latinalaisessa Amerikassa on toki vahva korruptioperinne, mutta tämän päivän Brasilia on ihan omassa luokassaan. Brasilian öljybuumi oli ehkä liian suuri houkutus olla vetämättä välistä tavallista enemmän. Moni lienee ajatellut, että näin hyvä tilaisuus tulee vain kerran elämässä.

Esimerkkinä skandaalin suuruudesta yksi valtio-omisteisen öljy-yhtiö Petrobrasin johtaja ehdotti korruptiotutkijoille diiliä, jossa hän suostuisi palauttamaan 100 miljoonaa dollaria saamiaan lahjusrahoja syytesuojaa vastaan.

Tuntemani saopaulolainen talouden asiantuntija kommentoi tämän hetken tilannetta näin: ”Things here are really hard to follow, even for local experts. Most of the time it seems surreal… But there is hope, for the impeachment of the president is going on fine – I hope it will be over in August.”

Pankkiiriliikkeiden rahastonhoitajat ovat yleensä viran puolesta optimisteja. Helsingin Ekonomien tilaisuudessa tällä viikolla Brasiliasta esitelmöinyt FIM Varainhoidon rahastonhoitaja Kuldar Rahuorg kuitenkin kertoi yrittäneensä kaksi päivää keksiä Brasiliasta edes jotain positiivista sanottavaa.

Lähes ainoa positiivinen viesti oli, että korruptioskandaalin tutkinta etenee yllättävän hyvin. Ei nimittäin olisi harvinaista, että tässä vaiheessa koko tutkinta samoin kuin sitä johtava tuomari olisi kuopattu.

Koko tarina kuulostaa vähän samalta kuin Italian suuret mafiaoikeudenkäynnit 1980-luvulla, sillä erotuksella että Brasiliassa syytettyjen penkillä ovat mafiosojen sijasta poliitikot.

Suomalaisilla yrityksillä ei Rahuorgin mielestä juuri nyt ole tarvetta kiirehtiä Brasiliaan.

3. Onko jumala kääntänyt selkänsä Brasilialle?

Ehkä, mutta todennäköisesti vain tilapäisesti. Pidemmällä aikavälillä Brasilia on ilman muuta tärkeä ja houkutteleva maa suomalaisille yrityksille. Se on yksi maailman avainmarkkinoista.

Suomalainen metsäteollisuus ja joukko muiden alojen yrityksiä on hyvin etabloitunut Brasiliaan. Lisäksi Brasilia on tälläkin hetkellä erinomainen markkina ohjelmistoyrityksille, kuten pelitaloille.

Lopuksi

En epäile, etteikö Mannerin ja Teivaisen kirja olisi erinomainen, ja odotan pääseväni lukemaan sen pian. Eikä tietysti kirja-arvosteluakaan voi kovasti moittia siitä, että se keskittyy lähinnä vain kyseisen kirjan ruotimiseen.

Itse olisin kuitenkin kommentoinut enemmän sitä, miten Brasilian tilanne on kehittynyt kirjan kirjoittamisen jälkeen.

P.S. Talouden suhdanteista riippumatta suosittelen Brasiliaa erinomaisena matkakohteena, jossa on muun muassa hyvä ilmasto ja ruoka sekä ystävälliset ihmiset. Muutama vuosi sitten Brasilia oli lattarien mittapuulla kallis maa, mutta valuutan devalvoituminen lienee helpottanut tilannetta turistin näkökulmasta.