Tag Archives: debatti

Onko tehokas argumentaatio hukassa palkansaajilta?

Olen pitkään ihmetellyt yhtä epäsuhtaa työnantajien ja palkansaajien lakkoviestinnän laadussa.

Joka kerta, kun Suomessa on lakko, media raportoi työnantajien laskelman siitä, miten paljon rahaa yritysten tai Suomen talouden arvellaan menettävän lakon takia.

Miten palkansaajapuoli vastaa tähän?

Jostain syystä palkansaajajärjestöt eivät ole ymmärtäneet kertoa medialle, paljonko palkansaajat menettävät lakolla vastustettujen työsuhteen heikennysten takia.

Tänään näin ensimmäistä kertaa tällaisen laskelman, ja sitäkin toimittaja nähtävästi joutui varta vasten pyytämään.

Laskelman tulos: pelkkä ensimmäisen sairauspäivän päivärahan poisto maksaa arvion mukaan palkansaajille 500 miljoonaa euroa. Ei vain kertakustannuksena, vaan tästä eteenpäin joka vuosi hamaan tappiin.

Puolen miljardin euron vuosittainen tulonsiirto palkansaajalta työnantajalle on vahva argumentti, jonka palkansaajat ovat tähän asti omien havaintojeni perusteella jättäneet kokonaan käyttämättä.

Pointtini on, että yhteiskunnallisen debatin ytimessä olevien asioiden luulisi olevaan aikoja sitten viestinnällisesti loppuun asti kaluttuja, ja osapuolten argumentit viimeisen päälle mietittyjä.

Työmarkkinaosapuolten riitojen tuloksiin vaikuttaa merkittävästi se, kenen puolelle suuri yleisö asettuu. Yllä oleva esimerkki kertoo siitä, että työntekijäpuoli on tähän asti joka kerta tehnyt heti kättelyssä oman maalin.

Tässä linkki Ylen uutiseen:

“Lakkoilevat työntekijät ovat menettämässä satoja miljoonia hallituksen uudistuksissa – firmoille lankeaa jättilasku lakoista” https://yle.fi/a/74-20072592

Russofobiasta fennofobiaan – uskaltavatko suomalaiset vihdoin avata suunsa?

Hesarin toimitus muutti tämänaamuisen mielipidekirjoitukseni otsikon mielestäni vähän valjummaksi. Oma ehdotukseni oli ”Hyvästi russofobia!”

Pointtina on, että turha Venäjän pelko on katoamassa Suomesta ja ihmiset uskaltavat vihdoin avata suunsa. Itänaapurin hallinnon propaganda, mukaan lukien syytökset “russofobiasta”, tehoaa aiempaa huonommin.

Samaan aikaan Venäjällä Putinin hallinto näyttää joutuneen fennofobian valtaan. Suomi on muka uhka Venäjälle.

Russoafobia vaihtui fennofobiaan. Photo credit: A.Savin, WikiCommons

Neuvostoliiton hajoaminen 30 vuotta sitten oli raikas tuulahdus suomalaisessa keskusteluilmapiirissä.

Kuitenkin vasta Putinin sota Ukrainassa ja Suomen Nato-jäsenyys tuntuvat murtaneen tabun siitä, että vain rajallisella määrällä poliittista johtoa ja asiantuntijoita olisi oikeus puhua ulkopolitiikasta ja toistaa virallista totuutta.

Sellaista virallista totuutta, jonka yksi tunnusmerkki oli, että sitä ei tarvinnut argumentoida eikä perustella mitenkään. ”Koska on viisautta jättää tietyt asiat sanomatta.”

Tällainen linja tukahdutti keskustelua tehokkaasti.

Ulkopoliittisen keskustelun kammioissa on nyt alkanut kevätsiivous. Verhot on vedetty syrjään ja hämähäkinseittejä putsataan nurkista.

Veikkaan, että pian näemme suomalaisen keskustelu- ja debattikulttuurin tasossa hurjan laadullisen hypyn.

Kyse ei ole koskaan ollut lahjakkuuden puutteesta, vaan ilmapiiristä, joka ei kannusta.

Suomalaiset oppivat vihdoin puhumaan.