Mikä on sinun puhetyylisi ja saako puhuja puhua hitaasti?

Puhetaitoa on aikojen kuluessa opetettu monella tavalla. 

Yksi haitallisimmista opetustyyleistä on, kun väitetään, että on vain yksi tapa tehdä joku asia puhujalavalla. Se riistää puhujalta persoonallisuuden. Se myös vie puhujalta mahdollisuuden sopeuttaa tyyliään kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi. 

Puhujille ovat jotkut aikoinaan jopa opettaneet kehonkieltä niin tarkkaan, että niitä ohjeita noudattava puhuja on todennäköisesti näyttänyt enemmän nykivältä robotilta kuin ihmiseltä. 

”Ensin pidä jalat siinä ja siinä asennossa, kädet siinä ja siinä asennossa, samoin pää. Seuraavaksi liikuta toista kättä näin ja toista noin, ja samalla liikuta jalkoja noin ja noin.” Ja niin edelleen. 

Tuollaista on oikeasti opetettu. 

Aitouden merkitys

Jos puhetaidossa on johonkin asiaan olemassa vain yksi tapa, se on aitous. Se on sitä, että puhuja on oma itsensä. Aitous tuo uskottavuutta. Yleisö tunnistaa teeskentelyn, eikä ota vakavasti puhujaa, vaikka hän puhuisi totta.

Voiko hidas puhuja olla hyvä puhuja?

Hiljattain aloin lukea uutta Martin Luther King, Jr:n elämäkertaa, jota voin lämpimästi suositella kaikille. 

Kirjan ohessa ryhdyin kuuntelemaan Kingin puheita äänikirjasta nimeltä Martin Luther King: The Essential Box Set. The Landmark Speeches and Sermons of Martin Luther King, Jr. 

Olen kuunnellut noita puheita ennenkin, mutta yhtä asiaa en muistanut: Kingin puhetyyli on yleensä hidas. Ei vain hidas amerikkalaiseksi, vaan oikeasti hidas, joskus suorastaan hyvin hidas. Kuitenkaan hänen hitautensa ei häiritse kuulijaa, ei ainakaan minua. 

Päinvastoin. Itse olen perustyyliltäni hidas puhuja. Jos haluan puhua nopeasti, minun täytyy tietoisesti päättää puhua eri tavalla, usein myös varta vasten harjoitella. 

Tunnen muitakin hitaita puhujia. Jos he kertovat itselleen huomautetun hitaasta puheesta, vastaan, että puhu ihan rauhassa hitaasti, ellen tiedä puhujalla olevan joku poikkeuksellinen haaste.

Lisäksi sanon, että jos haluat panostaa puhumiseen, opettele eri esiintymistyylejä eri tilanteisiin. Mutta ei ole pakko, tee se vain jos haluat erityisesti panostaa kehittymiseen puhujana. 

Eri tyyli ei tarkoita vain puheen nopeutta, vaan esimerkiksi äänen voimakkuutta tai kehonkielen käyttöä.

Statukset ja improvisaatioteatteri

Hitaassa puhumisessa on etunsa. Sen lisäksi, että hitaasti puhuvan sanoista saa yleensä hyvin selvää, hitaasti puhuminen viestii auktoriteettiä. Auktoriteettiä kuunnellaan.  

Improvisaatioteatterin, lyhemmin sanottuna improteatterin, harrastajat tuntevat hitaasti puhumisen yhtenä niin sanotun ylästatuksen merkeistä.

Improteatterissa pelataan jatkuvasti ylä- ja alastatuksilla, vähän yksinkertaistettuna tarkoittaen asettumista henkisesti jonkun ylä- tai alapuolelle. 

Ylästatusta voi ilmaista hitaan puheen lisäksi esimerkiksi pitämällä päätä paikallaan puhuessa, pitämällä kädet kaukana päästä tai istumalla leveästi ja tilaa vievästi. 

Vastaavasti alastatusta voi pelata esimerkiksi jatkuvasti asettelemalla hiuksiaan, heiluttelemalla päätään, kehoaan tai käsiään hätäisesti, istumalla hartiat lysyssä, jalat yhdessä ja jalkaterät sisäänpäin käännettynä, tai puhumalla epävarmalla äänellä.

Statuksen konsepti on hyödyllinen siksi, että ihminen käyttää improteatterin tunnistamia statuseleitä jatkuvasti, kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja yleensä tiedostamatta. 

Statuseleiden tunnistaminen tuo iloa elämään. Esimerkiksi työpaikan maanantaipalaverin seuraaminen muuttuu paljon hauskemmaksi, kun katsoo ihmisten statuksia ja niiden vaihteluja.

Kolme pointtia paremmaksi puhujaksi

  1. Jos haluat olla mahdollisimman hyvä puhuja opiskelematta puhetaitoa ollenkaan, riittää kun muistat puhetilanteessa olla oma itsesi.
  • Jos haluat kehittyä puhujana, kannattaa tiedostaa oma tyylinsä ja opetella mukauttamaan tyyliä tilanteen mukaan. 
  • Lisäksi on hyödyllistä tutustua improteatteriin.

”Vielä yksi asia”

Steve Jobs lopetti puheensa usein sanomalla ”One more thing!”

Siis vielä viimeisenä neuvona, kannattaa kuunnella hyvien puhujien puheita. Niistä oppii puhetaitoa ja saa inspiraatiota päiväänsä. 

Omalla puheiden soittolistallani Martin Luther King, Jr:n puheet ovat ykkösenä.

Kuka oli Martin Luther King, Jr?

Mikä teki Martin Luther King, Jr:sta yhden historian tunnetuimmista puhujista? 

Mistä hän sai luonteen ja vakaumuksen tulla yhdeksi historian vaikuttavimmista vapaustaistelijoista? 

Mikä on hänen tarinansa?

Näihin kysymyksiin halusin paremman ymmärryksen. Viime viikolla posti toi viime vuonna julkaistun, aiempia kattavamman elämäkerran

Olen vasta kirjan alussa, mutta tähän mennessä on selvinnyt seuraavaa: 

– Kingin isoäiti veti turpiin paikallista orjapiiskuria.

– Kingin isä oli pappi. Kirkko oli Kingille kuin toinen koti. Kuten nuorille ihmisille usein käy, King päätti ensin, että hän nimenomaan ei halua ryhtyä saarnaajaksi, mutta muutti mielensä. 

– Paraskaan puhuja ei onnistu harjoittelematta. King harjoitteli puhumista ahkerasti lapsesta asti. 

– Samoin oli tehnyt hänen isänsä, joka jo teini-ikäisenä päätti ryhtyä saarnamieheksi. Perheen maatilalla Kingin isä harjoitteli pitämällä muistopuheita teurastetuille kanoille.

– Kuten moni muukin mestari, nuorempana King harjoitteli pitämällä itseään parempien puhujien pitämiä puheita. 

– Tässä King meni liiankin pitkälle: uransa alussa hän lainasi pitkiä pätkiä toisten pitämistä puheista, kertomatta että teksti ei ollut hänen omaansa. Myös hänen väitöskirjansa vaikuttaa olleen osin plagioitu.

– Kingin varsinainen julkinen ura alkoi tämän päivän päivämäärällä Alabaman Montgomeryssä pidetyllä saarnalla, 5. joulukuuta 1955. King oli tuolloin vasta 26-vuotias.

– Kyseinen saarna alkoi Kingille tyypillisesti, eli vähän tylsästi: ”We are here this evening for serious business.” Äänensävykin oli yksitoikkoisen toteava, ei huomiota herättävä. 

– Kingin puheiden vaikuttavimmat kohdat tulevat yleensä vasta kun hän on päässyt vauhtiin ja nostaa hiljalleen volyymiä. 

– Yllä mainitussa puheessa hän lopulta pauhasi:
”We are not wrong in what we are doing!
If we are wrong, the Supreme Court of this nation is wrong!
If we are wrong, the Constitution of the United States is wrong! 
If we are wrong, God Almighty is wrong!”

Kirjaa on vielä yli 400 sivua kirjaa jäljellä. Odotan innolla lisää seikkailuja. 

P.S. Yksi syy tähän postaukseen on se, että hiljattain huomasin, että edes yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet nuoret eivät välttämättä ole kuulleet Kingistä. Tämä oli minulle yllätys ja asia on syytä korjata.

Ask not why America keeps sending money to other countries

The Liberty Bell in Philadelphia.
Photo credit: William Zhang – https://www.flickr.com/photos/willzhang05/33650671514/, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=96282122

Every first Monday of the month, exactly at 12 o’clock noon, the city of Helsinki performs a test of its air raid alarm sirens. 

This is to check that the system works as intended and that every citizen is able to hear the alarm. 

The latest test was today at noon. I was happy to notice that the audibility of the sirens has improved recently. 

Today, on the eve on the American elections, I couldn’t help but draw a parallel between the air raid sirens and Hemingway’s “For whom the bell tolls”. 

It tolls for thee.

The bells have been sounding alarm in America for a long time now. 

My thoughts also travelled to Philadelphia, the home of the Liberty Bell, the symbol of American independence. 

That bell tolls for no one anymore, as it cracked a long time ago. 

Philadelphia is in Pennsylvania, the state whose voters tomorrow might decide whether America and the world will embark on a path towards light or darkness. 

Back to Helsinki: everyone can imagine why Finland is improving its civil defense these days. Si vis pacem para bellum. 

I hope we won’t need to use our air raid sirens for real any time soon. We have seen the results in Ukraine and elsewhere. I hope America chooses light over darkness tomorrow.

We are a proud nation. Come what may, we’re more ready than most countries. Perhaps because we have a longer border with Putinland than any other Nato country.

In the meantime, life continues as normal as possible, and the Finnish people have a clear preference regarding the winner of the American election. We are one of the nations for whom that’s an existential question. 

Along the lines of John F. Kennedy, my humble message to any American willing to listen is this: 

Ask not why America keeps sending money to other countries, ask why Putin is sending money to America.

Vote.

Are you able to speak impromptu?

This photo was taken at a club meeting where we had a speech contest with humans competing against ChatGPT in giving speeches. Guess who won?

Tonight, for a change, I’ll be hosting an exercise on giving improvised speeches at the Stadi Talkers Toastmasters Public Speaking Club. 

It’s probably the best place in Helsinki to improve your public speaking skills in English. 

Check it out at 6pm at the bar Willi Wäinö, Kalevankatu 4, downtown Helsinki. At the back of the bar, downstairs.

Who doesn’t need public speaking and human interaction skills at their work, their community or within the family? 

Yep, everyone needs them, whether you’re an AI wizard or not. 

Join us tonight for both the fun and the learning.

My mission is to help people become better communicators and to improve their interaction skills.

Tekeekö ihminen päätökset järjellä vai tunteella?

Koskaan ennen maailmanhistoriassa ihmisellä ei ole ollut pääsyä yhtä suureen määrään tietoa kuin nyt.

Yhdysvaltain presidentinvaalit on yksi parhaita esimerkkejä siitä, että ihminen tekee päätökset enemmän tunteella kuin järjellä, vaikka kuvittelee toimivansa päinvastoin.

Törmäämme päivittäin ihmisiin, puheeseen ja mielipiteisiin, jotka tuntuvat käsittämättömiltä.

Luulen, että näinä aikoina moni on aika hukassa yrittäessään ymmärtää maailman menoa.

Olisiko jokaisen hyödyllistä yrittää oppia ymmärtämään paremmin, miten ihmisen ajattelu toimii ja siten oppia ymmärtämään paremmin, miten maailma toimii?

Siinä ohessa voisi itse oppia vaikuttavammaksi viestijäksi ja vuorovaikuttajaksi. Se on minun missioni.

The best kept secret to acquiring superb public speaking skills

On this day, a hundred years ago, the first ever Toastmasters meeting took place in California. 

Fast forward a hundred years, here I am, giving a keynote speech and an event in Estonia last weekend. 😃😃😃

Thanks to Toastmasters, I have become a better speaker, trainer and coach. Here’s to the next one hundred years! 🎊🎉🎂

If you want to become a more confident speaker, check out your closest Toastmasters club.

Yleisin ja vahingollisin väärinkäsitys tekoälystä

Yuval Noah Hararin uusimman kirjan arvostelu aamun Hesarissa sai spontaanisti kirjoittamaan tämän. 

Helsingin Sanomien kirja-arvio on mielenkiintoista luettavaa ja siinä on monia hyviä pointteja

Hararia on helppo lyödä, koska häntä ei alan tutkijapiireissä käsittääkseni pidetä läheskään niin suuressa arvossa kuin maallikko saattaisi kuvitella hänen saamansa näkyvyyden perusteella. Eikä kyse tietääkseni ole kateudesta Hararia kohtaan, vaan oikeasti siitä, että hän vetää ajoittain mutkia suoriksi ja esittää virheellisiä päätelmiä. 

Yksi pointti Hesarin kirja-arviossa kuitenkin pistää silmään, ja se onkin valitettavasti artikkelin pääviesti. Kirja-arvion kirjoittaja sanoo aivan oikein, että tämän päivän tekoäly ei ole itsenäinen toimija, vaan riippuvainen ihmisestä. 

Sen sijaan arvion kirjoittaja vaikuttaa langenneen yleiseen ajatusvirheeseen: ei nähdä aikaperspektiiviä. Tekoäly kehittyy jatkuvasti ja yhä nopeammin. Ei ole kovin relevanttia, mitä tekoäly osaa tehdä tänään. 

Oleellisempaa on ymmärtää, että suhteellisen pian tekoäly on jotain aivan muuta kuin se on nyt ja että se tulee lähitulevaisuudessa muuttamaan maailmaa aivan eri mittakaavassa kuin mitä se on tähän mennessä tehnyt. 

Seuraavalle ihmissukupolvelle tulee olemaan vaikea kuvitella tämän päivän maailmaa, koska pelkästään tekoälyn kehityksen takia tänään syntyvien lasten maailma tulee olemaan hyvin erilainen kuin nykymaailma.

Kirja-arviossa sanotaan: ”Tuomiopäivän tarinat ovat myyvää markkinointia. Jos joku yhtiö onnistuisi kehittämään yleisen tekoälyn (AGI), se olisi lähes mittaamattoman arvokas.” 

Pointti ei ole ”jos”, vaan ”kun”. Tähän olisi jokaisen hyvä herätä, mieluummin tänään kuin huomenna. 

Kirja: Yuval Noah Harari: Nexus – Tietoverkkojen lyhyt historia (2024). Bazar. 589 sivua.

A key rule in conflict resolution

Organizations are losing significant profits and their employees’ well-being is being compromised due to delayed and ineffective reactions to interpersonal conflicts.

One of the key rules in conflict resolution is to take action promptly upon identifying a conflict. 

However, in reality, necessary difficult conversations often get postponed for weeks, months, or even years.

Yet, the biggest damage caused by a conflict is usually not caused by the issue that started it.

The most significant damage tends to take place between the moment the conflict originally began and the time the conflict was resolved. A small issue often grows to a big and ugly monster.

Very often, delaying the resolution of interpersonal conflict causes significant financial loss to the employer, as well as takes a toll on the health of those involved.

My mission is to help people become better communicators and to improve their interaction skills.

How can you benefit personally by helping others manage difficult conversations?

There are conflicts between people in all organizations. Toastmasters, an organization dedicated to helping people excel at public speaking, is a rare exception in having had the wisdom to of set up a conflict resolution function within its organization. 

What do I mean by a conflict? 

Conflicts are usually the quite mundane issues and arguments between people at a business, at a hobby or at home. 

Most often it’s about someone having insulted another person, either on purpose or unknowingly. 

Then, over the weeks, months and surprisingly often even years, the issue grows. People avoid talking to each other and instead talk negatively about others behind their back. 

A huge amount of people’s energy is wasted in a negative spiral, instead of productive work. 

Stress levels rise.

All this prevents organizations from achieving their full potential. It makes it harder for people and organizations to reach both their short- and long-term goals, whether they are about sales, profit or qualitative goals.

For the past twelve months, I’ve had the privilege of running a conflict resolution team at Toastmasters. While the organization is global, my district consists of seven countries and about 2,000 members from the Baltics, Finland, Kazakhstan, Poland and Russia. 

For the past year, the team led by me has been able to help people resolve a number of issues between people. As a result, this district has been more effective and better reached its goals, as well as supported the well-being of the members. 

Recently, something extraordinary happened at the final meeting of the outgoing conflict resolution team. 

I asked everyone to tell what has been good about our activities, as well as what could be done better next year. To my surprise, everyone mentioned something I didn’t expect. 

Everyone said that in addition to having been able to help other people, they had grown personally.

Helping other people resolve their conflicts had made all group members more aware of their own behavior in conflict situations. As a result, they had begun to think about new ways to navigate through difficult conversations of their own.

I realized that I had had exactly the same experience. For example, I now react more calmly in a difficult situation than before. 

I’m also more aware of the different ways of behavior I can choose from when a potential conflict arises. 

Increasingly, I become conscious of the various options on the spot, instead of as an afterthought: “I wish I had said this and that” or “I wish I had not said this and that”. 

It turns out that helping other people resolve difficult situations was a twelve-month free of charge self-development course.

So, huge thanks to Magdalena Suraj, Irina Cetoviciene, Daniel Zakharov, Jurgita Keblyte, Justyna Lipska and Ernestas Ryselis for serving in the team. 

Special thanks Kamil Chmiel for coming up with the idea in the first place, and to Piotr Chimko and Olga Turek-Wozniak for encouraging me to take on the challenge. 

Does your organization have a conflict resolution adviser?

Haluatko oppia pitämään puheita ja työhösi kuuluvia esityksiä espanjaksi?

Kertomassa Nokia 888 -puhelimen tarinaa.

Toimiiko yrityksesi espanjankielisissä maissa? Tai onko espanjan kieli harrastuksesi?

Viime viikolla Finlandia Toastmasters -kerho piti Helsingissä tilaisuuden, jossa kerroimme yleisölle puhe- ja esiintymistaidon salaisuuksia …espanjaksi.

Paikalla oli osallistujia Chilestä, Argentiinasta, Meksikosta, Perusta, Portugalista ja Suomesta.

Omassa esityksessäni kerroin, miten oman alansa syväosaaja, esimerkiksi tutkija tai insinööri, saa yleisönsä huomion ja saa kuulijat vakuutettua.

Esimerkkinä esittelin yleisölle Nokia 888 puhelimen (kädessäni kuvassa), joka oli konsepti tulevaisuuden puhelimesta.

Nokia 888 oli nuorille teollisille muotoilijoille järjestetyn kilpailun voittaja. Vaikka puhelin oli vain idea, eli sitä ei koskaan valmistettu, se toi aikoinaan Nokialle valtavasti huomiota kansainvälisessä mediassa.

Jos osaat havainnollistaa ajatuksesi ja jopa tehtyä demon tuotteesta, jota ei ole vielä olemassa, olet askeleen muita edellä.

Tilaisuuden juontaja Oscar Santolalla ja toinen puhuja Roberto Bolomey.

Roberto Bolomey kertoi miten työnhakija saa työpaikan puhumalla oikeista asioista oikealla tavalla. Hän kertoi myös kulttuurierojen ymmärtämisen tärkeydestä sekä työnhaussa että työnhakijoiden etsinnässä.

Tilaisuuden juonsi esiintymistaidosta jo kaksi kirjaa kirjoittanut Oscar Santolalla.

Jos haluat vakuuttaa asiakkaasi espanjaksi, tai jos haluat harjoitella juhlapuheen pitämistä espanjaksi, liity Finlandia Toastmastersiin.

Tapaamme kahden viikon välein Helsingin keskustassa ja opimme harjoittelemalla esityksiä ja saamalla niistä palautetta kannustavassa ilmapiirissä.