On this day, a hundred years ago, the first ever Toastmasters meeting took place in California.
Fast forward a hundred years, here I am, giving a keynote speech and an event in Estonia last weekend. đđđ
Thanks to Toastmasters, I have become a better speaker, trainer and coach. Hereâs to the next one hundred years! đđđ
If you want to become a more confident speaker, check out your closest Toastmasters club.
Yuval Noah Hararin uusimman kirjan arvostelu aamun Hesarissa sai spontaanisti kirjoittamaan tĂ€mĂ€n.Â
Helsingin Sanomien kirja-arvio on mielenkiintoista luettavaa ja siinÀ on monia hyviÀ pointteja
Hararia on helppo lyödÀ, koska hÀntÀ ei alan tutkijapiireissÀ kÀsittÀÀkseni pidetÀ lÀheskÀÀn niin suuressa arvossa kuin maallikko saattaisi kuvitella hÀnen saamansa nÀkyvyyden perusteella. EikÀ kyse tietÀÀkseni ole kateudesta Hararia kohtaan, vaan oikeasti siitÀ, ettÀ hÀn vetÀÀ ajoittain mutkia suoriksi ja esittÀÀ virheellisiÀ pÀÀtelmiÀ.
Yksi pointti Hesarin kirja-arviossa kuitenkin pistÀÀ silmÀÀn, ja se onkin valitettavasti artikkelin pÀÀviesti. Kirja-arvion kirjoittaja sanoo aivan oikein, ettÀ tÀmÀn pÀivÀn tekoÀly ei ole itsenÀinen toimija, vaan riippuvainen ihmisestÀ.
Sen sijaan arvion kirjoittaja vaikuttaa langenneen yleiseen ajatusvirheeseen: ei nÀhdÀ aikaperspektiiviÀ. TekoÀly kehittyy jatkuvasti ja yhÀ nopeammin. Ei ole kovin relevanttia, mitÀ tekoÀly osaa tehdÀ tÀnÀÀn.
Oleellisempaa on ymmÀrtÀÀ, ettÀ suhteellisen pian tekoÀly on jotain aivan muuta kuin se on nyt ja ettÀ se tulee lÀhitulevaisuudessa muuttamaan maailmaa aivan eri mittakaavassa kuin mitÀ se on tÀhÀn mennessÀ tehnyt.
Seuraavalle ihmissukupolvelle tulee olemaan vaikea kuvitella tÀmÀn pÀivÀn maailmaa, koska pelkÀstÀÀn tekoÀlyn kehityksen takia tÀnÀÀn syntyvien lasten maailma tulee olemaan hyvin erilainen kuin nykymaailma.
Kirja-arviossa sanotaan: âTuomiopĂ€ivĂ€n tarinat ovat myyvÀÀ markkinointia. Jos joku yhtiö onnistuisi kehittĂ€mÀÀn yleisen tekoĂ€lyn (AGI), se olisi lĂ€hes mittaamattoman arvokas.â
Pointti ei ole âjosâ, vaan âkunâ. TĂ€hĂ€n olisi jokaisen hyvĂ€ herĂ€tĂ€, mieluummin tĂ€nÀÀn kuin huomenna.
Kirja: Yuval Noah Harari: Nexus – Tietoverkkojen lyhyt historia (2024). Bazar. 589 sivua.
Organizations are losing significant profits and their employeesâ well-being is being compromised due to delayed and ineffective reactions to interpersonal conflicts.
One of the key rules in conflict resolution is to take action promptly upon identifying a conflict.
However, in reality, necessary difficult conversations often get postponed for weeks, months, or even years.
Yet, the biggest damage caused by a conflict is usually not caused by the issue that started it.
The most significant damage tends to take place between the moment the conflict originally began and the time the conflict was resolved. A small issue often grows to a big and ugly monster.
Very often, delaying the resolution of interpersonal conflict causes significant financial loss to the employer, as well as takes a toll on the health of those involved.
My mission is to help people become better communicators and to improve their interaction skills.
There are conflicts between people in all organizations. Toastmasters, an organization dedicated to helping people excel at public speaking, is a rare exception in having had the wisdom to of set up a conflict resolution function within its organization.
What do I mean by a conflict?
Conflicts are usually the quite mundane issues and arguments between people at a business, at a hobby or at home.
Most often itâs about someone having insulted another person, either on purpose or unknowingly.
Then, over the weeks, months and surprisingly often even years, the issue grows. People avoid talking to each other and instead talk negatively about others behind their back.
A huge amount of peopleâs energy is wasted in a negative spiral, instead of productive work.
Stress levels rise.
All this prevents organizations from achieving their full potential. It makes it harder for people and organizations to reach both their short- and long-term goals, whether they are about sales, profit or qualitative goals.
For the past twelve months, Iâve had the privilege of running a conflict resolution team at Toastmasters. While the organization is global, my district consists of seven countries and about 2,000 members from the Baltics, Finland, Kazakhstan, Poland and Russia.
For the past year, the team led by me has been able to help people resolve a number of issues between people. As a result, this district has been more effective and better reached its goals, as well as supported the well-being of the members.
Recently, something extraordinary happened at the final meeting of the outgoing conflict resolution team.
I asked everyone to tell what has been good about our activities, as well as what could be done better next year. To my surprise, everyone mentioned something I didnât expect.
Everyone said that in addition to having been able to help other people, they had grown personally.
Helping other people resolve their conflicts had made all group members more aware of their own behavior in conflict situations. As a result, they had begun to think about new ways to navigate through difficult conversations of their own.
I realized that I had had exactly the same experience. For example, I now react more calmly in a difficult situation than before.
Iâm also more aware of the different ways of behavior I can choose from when a potential conflict arises.
Increasingly, I become conscious of the various options on the spot, instead of as an afterthought: âI wish I had said this and thatâ or âI wish I had not said this and thatâ.
It turns out that helping other people resolve difficult situations was a twelve-month free of charge self-development course.
So, huge thanks to Magdalena Suraj, Irina Cetoviciene, Daniel Zakharov, Jurgita Keblyte, Justyna Lipska and Ernestas Ryselis for serving in the team.
Special thanks Kamil Chmiel for coming up with the idea in the first place, and to Piotr Chimko and Olga Turek-Wozniak for encouraging me to take on the challenge.
Does your organization have a conflict resolution adviser?
Toimiiko yrityksesi espanjankielisissÀ maissa? Tai onko espanjan kieli harrastuksesi?
Viime viikolla Finlandia Toastmasters -kerho piti HelsingissĂ€ tilaisuuden, jossa kerroimme yleisölle puhe- ja esiintymistaidon salaisuuksia âŠespanjaksi.
Paikalla oli osallistujia ChilestÀ, Argentiinasta, Meksikosta, Perusta, Portugalista ja Suomesta.
Omassa esityksessÀni kerroin, miten oman alansa syvÀosaaja, esimerkiksi tutkija tai insinööri, saa yleisönsÀ huomion ja saa kuulijat vakuutettua.
EsimerkkinÀ esittelin yleisölle Nokia 888 puhelimen (kÀdessÀni kuvassa), joka oli konsepti tulevaisuuden puhelimesta.
Nokia 888 oli nuorille teollisille muotoilijoille jÀrjestetyn kilpailun voittaja. Vaikka puhelin oli vain idea, eli sitÀ ei koskaan valmistettu, se toi aikoinaan Nokialle valtavasti huomiota kansainvÀlisessÀ mediassa.
Jos osaat havainnollistaa ajatuksesi ja jopa tehtyÀ demon tuotteesta, jota ei ole vielÀ olemassa, olet askeleen muita edellÀ.
Roberto Bolomey kertoi miten työnhakija saa työpaikan puhumalla oikeista asioista oikealla tavalla. HÀn kertoi myös kulttuurierojen ymmÀrtÀmisen tÀrkeydestÀ sekÀ työnhaussa ettÀ työnhakijoiden etsinnÀssÀ.
Tilaisuuden juonsi esiintymistaidosta jo kaksi kirjaa kirjoittanut Oscar Santolalla.
Jos haluat vakuuttaa asiakkaasi espanjaksi, tai jos haluat harjoitella juhlapuheen pitÀmistÀ espanjaksi, liity Finlandia Toastmastersiin.
Tapaamme kahden viikon vÀlein Helsingin keskustassa ja opimme harjoittelemalla esityksiÀ ja saamalla niistÀ palautetta kannustavassa ilmapiirissÀ.
Viisi kirjaa, jotka kannattaa lukea, jos haluaa ymmÀrtÀÀ maalittamista, sen keinoja ja seurauksia.
MitÀ Lapissa tehdÀÀn, paitsi hiihdetÀÀn? Tietysti etÀtöitÀ.
Teen parhaillaan erÀÀlle organisaatiolle ohjeistusta siitÀ, miten toimitaan, kun työntekijÀ ja organisaatio joutuvat maalittamisen ja vihapuheen kohteeksi.
TÀllÀ hetkellÀ kirjoitan tunturihotellin huoneessa, jonka ikkunasta nÀkyy kymmeniÀ kilometrejÀ Lapin maisemaa. Kirjoittaminen maistuu hiihtolenkin jÀlkeen.
Jokainen, joka tuntee minut hyvin, tietÀÀ, ettÀ pidÀn kirjoista. ToissapÀivÀnÀ kotoa lÀhtiessÀ otin kirjahyllystÀ summamutikassa kasan aiemmin lukemiani kirjoja inspiraatioksi.
PerillÀ hotellissa tajusin, ettÀ kirjoilla on keskenÀÀn enemmÀn yhteistÀ kuin olin arvannut. EnsinnÀkin, jokaisen kirjoittaja on vihapuheen ja vainon asiantuntija. HeistÀ neljÀ on toimittajia ja yksi on sotatieteiden tohtori.
HeitÀ kaikkia vastaan on hyökÀtty raakaa ja pitkÀaikaista henkistÀ vÀkivaltaa kÀyttÀen. Jokainen heistÀ selvisi, ja jokaisesta tuli itseensÀ kohdistuvan vainon takia pÀtevÀmpi alan asiantuntija.
He ovat myös kaikki naisia.
KylmÀn sodan aikana Suomen puolustusvoimia ihailtiin ulkomailla hyvÀstÀ hiihtotaidosta. Nyt Suomea ihaillaan kokonaismaanpuolustuksesta sekÀ hyvÀstÀ varautumisesta hybridisodankÀyntiin.
Toisen maailmansodan aikana Suomen puolustusvoimilla oli yksi sotilas, jonka sanottiin vastaavan kokonaista divisioonaa.
HÀn ei ollut Simo HÀyhÀ, vaan Yleisradion toimittaja, nimimerkki Jahvetti, joka vahvisti suomalaisten taistelumoraalia sekÀ rintamalla ettÀ kodeissa. Keinona oli Neuvostoliiton propagandaa pilkannut radio-ohjelma.
Veikkaan ettÀ seuraavan sodan Jahvetti on nainen.
Veikkaan myös, ettÀ Suomen tÀmÀnhetkisen sisÀisen kahtiajakautumisen korjaajat ovat suurimmaksi osaksi naisia. Osa heistÀ tekee työtÀÀn etÀnÀ, esimerkiksi Lapista kÀsin.
P.S. Suosittelen lukemaan:
1. Saara Jantunen: Infosota. TodennÀköisesti ensimmÀinen laajasti luettu suomalainen kirja VenÀjÀn etuja palvelevasta informaatiovaikuttamisesta ja siitÀ, miten kirjan kirjoittaja joutui itse vaikuttamisen kohteeksi.
2. Ginger Gorman: Troll Hunting. Kirjoittajan omia sekÀ useiden muiden kokemuksia siitÀ, miten kuka tahansa voi joutua nettivihan ja vainoamisen kohteeksi. Kirjaansa varten Gorman tutki trollausta ja nettivihaa useita vuosia ja onnistui myös kÀymÀÀn syvÀllisiÀ keskusteluja hÀntÀ vainonneiden trollien kanssa.
3. Jessikka Aro: Putinin trollit. Yleisradion toimittaja kirjoitti venÀlÀisistÀ trolleista ja joutui ei vain venÀlÀisten, vaan myös VenÀjÀn pyrkimyksiÀ edistÀvien kotimaisten tahojen vainon kohteeksi. Kirja sisÀltÀÀ myös useiden muiden vainottujen tarinat eri maista.
4. Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu. Kuvaus niin sanotusta natsipelle-oikeudenkÀynnistÀ, sekÀ laajemmin trollauksesta, verkkovihasta ja sananvapaudesta, ja siitÀ, miten tÀmÀ kaikki liittyy demokratian tulevaisuuteen.
5. Maria Ressa: How to stand up to a dictator. Nobelin rauhanpalkinnon voittaja kertoo Filippiinien hallinnon hÀneen kohdistÀmasta vainosta, disinformaatiolla vaikuttamisesta maailmanlaajuisesti, sekÀ sosiaalisen median alustojen roolista tÀmÀn vaikuttamisen mahdollistajina.
Kuva: Manfred Steger / Pixabay
Havainnollistaminen on yksi hyvÀn puhujan, esiintyjÀn ja viestijÀn tÀrkeimmistÀ työkaluista.
Aivan loistavan esimerkin havainnollistamisen voimasta meille tarjoaa tÀllÀ viikolla pohjois-savolaisen VieremÀn kunnan kunnanjohtaja.
HĂ€n kutsui kunnan asukkaat ja sidosryhmĂ€t 50 kilometrin mittaiselle âlĂ€hipalvelukĂ€velylleâ.
KÀvelyllÀ osoitetaan konkreettisesti miten kaukana kuntalaisten lÀhin terveyskeskus on sitten, kun riittÀmÀttömÀn sote-rahoituksen takia terveyskeskuksia suljetaan.
Somessa julkaistussa kĂ€velykutsussa kerrotaan, ettĂ€ lĂ€htö on yhdeksĂ€ltĂ€ aamulla, ja perille Iisalmen terveyskeskukselle âtoivotaanâ ehdittĂ€vĂ€n vielĂ€ saman vuorokauden puolella kello 21.
TÀmÀn havainnollistamisen tehosta kertoo myös sen jo etukÀteen saama iso huomio valtakunnan pÀÀmedioissa. KÀvelystÀ saa myös hyvÀÀ TV-kuvaa, joten sitÀkin lienee luvassa.
Jos haluat, ettĂ€ viestisi muistetaan, havainnollista! đ
P.S. Puhuja voi havainnollistaa sanojaan esimerkiksi kuvailevan kielen kÀytöllÀ, esimerkeillÀ, analogioilla, metaforilla, kuvilla, videoilla, rekvisiitalla, demonstraatioilla kuten tuote-esittelyillÀ, flÀppitaululla, vaatteilla ja asusteilla, kehonkielellÀ ja liikkumisellaan esiintymislavalla.
Kuva: Marja MÀkelÀ / Pixabay
Miten Stubb pÀrjÀsi ensimmÀisessÀ puheessaan presidenttinÀ? EntÀ miten Halla-aho pÀrjÀsi vastauspuheessaan Stubbille?
TÀssÀ vaikutelmat, kun nÀin puheet suorana.
Stubbin puhe
Stubbilta mallisuoritus kaikin puolin.
Oli suorastaan nautinto katsoa, miten Stubb jatkuvasti vaihtoi kieltÀ niin sujuvasti, ettÀ ajatus ei katkennut sen paremmin puhujalla kuin kuulijalla. En muista tuollaista puhetta kuulleeni missÀÀn.
Puheen sisÀltö kuulosti juuri siltÀ mitÀ Suomen presidentiltÀ odotetaan: kansakuntaa kokoava, kansaa lÀhelle tuleva, poliitikon suusta vilpittömÀn oloinen.
Stubb korosti yhteisöllisyyttÀ ja yhtenÀisyyttÀ, nimenomaan pohjoismaisessa mielessÀ, eli kaikilla on oikeuksia ja ketÀÀn ei jÀtetÀ, oli kaveri tai ei. Stubb korosti demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.
Samoin hÀn korosti oikeudenmukaisuutta, sivistystÀ, yhteistyötÀ ja kansainvÀlisyyttÀ. Stubb korosti myös vastakkainasettelun ja kansakunnan kahtiajaon vÀlttÀmisen tÀrkeyttÀ.
Aika pitkÀ lista hyviÀ ja kannatettavia asioita.
Vaikka presidentti tulee hallituspuolueesta, kÀytÀnnössÀ jokainen yllÀ mainittu Stubbin listaama asia vaikuttaa olevan enemmÀn tai vÀhemmÀn ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa.
Aika nÀyttÀÀ nÀkyykö tÀmÀ jotenkin presidentin ja hallituksen suhteissa ja Suomen politiikassa.
Kokonaisuutena Stubbin puhe oli hyvin rakennettu ja oikein miellyttÀvÀÀ ja laadukasta kuultavaa.
Halla-ahon puhe
Halla-aho piti virkaanastujaisissa perĂ€ti kaksi puhetta, mikĂ€ kuuluu protokollaan, mutta osittain siksi tĂ€mĂ€ toinen puhe tuntui aivan liian pitkĂ€ltĂ€, showân varastamiselta presidentiltĂ€.
Kuten presidentin, eduskunnan puhemiehenkin pitÀisi ainakin yrittÀÀ asettua politiikan ylÀpuolelle. Halla-ahon eikÀ hÀnen liikkeensÀ agendaan se ei valitettavasti sovi, ja siksi hÀnen puhettaan oli surullista kuunnella.
Halla-aho pyrki mitÀtöimÀÀn Stubbin puheet arvoista, ihmisoikeuksista, sivistyksestÀ, yhteistyöstÀ ja kansainvÀlisyydestÀ.
Koska puhemies tiesi, ettÀ kansa ei tuossa tilanteessa sulattaisi perussuomalaisille tyypillistÀ aggressiivista kielenkÀyttöÀ, hÀn pani viestinsÀ kyynisyyden kuninkaan, Machiavellin, suuhun. Machiavellin nimeÀ Halla-aho sitten toisteli niin monta kertaa, ettÀ puheesta tuli suorastaan outo.
MinÀ-pronomini oli korvattu MachiavellillÀ, jonka suulla annettiin ymmÀrtÀÀ, ettÀ sÀÀnnöistÀ, ihanteista, eli kÀytÀnnössÀ arvoista, ei tarvitse vÀlittÀÀ. TÀrkeintÀ on saavuttaa oma pÀÀmÀÀrÀ keinoja kaihtamatta.
Ihanteiden sijasta Halla-aho korosti oikeiston ÀÀrilaidalle tyypillisesti armeijan ja lain tÀrkeyttÀ. Demokratiaa hÀn ei maininnut.
Machiavelli tunnetaan huonon hallitsijan stereotyyppinÀ, muun muassa siitÀ, ettÀ hÀn suositteli petosta, vÀkivaltaa ja vastustajien murhaamista vallankÀytön keinoina.
TÀmÀ kuvaa enemmÀn VenÀjÀn kuin Suomen presidentin tapaa hallita, eikÀ tunnu oikein sopivalta Suomen presidentin virkaanastujaisissa.
Varsinkaan, kun juuri samana pÀivÀnÀ vietettiin VenÀjÀn vielÀ pari viikkoa sitten mahdollisen tulevan presidentin Aleksei Navalnyin hautajaisia.
Olen pitkÀÀn ihmetellyt yhtÀ epÀsuhtaa työnantajien ja palkansaajien lakkoviestinnÀn laadussa.
Joka kerta, kun Suomessa on lakko, media raportoi työnantajien laskelman siitÀ, miten paljon rahaa yritysten tai Suomen talouden arvellaan menettÀvÀn lakon takia.
Miten palkansaajapuoli vastaa tÀhÀn?
Jostain syystÀ palkansaajajÀrjestöt eivÀt ole ymmÀrtÀneet kertoa medialle, paljonko palkansaajat menettÀvÀt lakolla vastustettujen työsuhteen heikennysten takia.
TÀnÀÀn nÀin ensimmÀistÀ kertaa tÀllaisen laskelman, ja sitÀkin toimittaja nÀhtÀvÀsti joutui varta vasten pyytÀmÀÀn.
Laskelman tulos: pelkkÀ ensimmÀisen sairauspÀivÀn pÀivÀrahan poisto maksaa arvion mukaan palkansaajille 500 miljoonaa euroa. Ei vain kertakustannuksena, vaan tÀstÀ eteenpÀin joka vuosi hamaan tappiin.
Puolen miljardin euron vuosittainen tulonsiirto palkansaajalta työnantajalle on vahva argumentti, jonka palkansaajat ovat tÀhÀn asti omien havaintojeni perusteella jÀttÀneet kokonaan kÀyttÀmÀttÀ.
Pointtini on, ettÀ yhteiskunnallisen debatin ytimessÀ olevien asioiden luulisi olevaan aikoja sitten viestinnÀllisesti loppuun asti kaluttuja, ja osapuolten argumentit viimeisen pÀÀlle mietittyjÀ.
Työmarkkinaosapuolten riitojen tuloksiin vaikuttaa merkittÀvÀsti se, kenen puolelle suuri yleisö asettuu. YllÀ oleva esimerkki kertoo siitÀ, ettÀ työntekijÀpuoli on tÀhÀn asti joka kerta tehnyt heti kÀttelyssÀ oman maalin.
TÀssÀ linkki Ylen uutiseen:
“Lakkoilevat työntekijĂ€t ovat menettĂ€mĂ€ssĂ€ satoja miljoonia hallituksen uudistuksissa â firmoille lankeaa jĂ€ttilasku lakoista” https://yle.fi/a/74-20072592
Yle julkaisi tÀnÀÀn uutisen Kiinan maalituskampanjoista Yhdysvalloissa. Kiinan kampanjoiden kohteiksi ovat joutuneet muun muassa Kiinaa kritisoivat kansalaiset ja poliitikot, demokratian kannattajat sekÀ Kiinaa syystÀ tai toisesta ÀrsyttÀvÀt yritykset.
Ei ole yllÀtys, ettÀ Kiina on jo vuosia sitten aktivoitunut ulkomaille suunnatuissa maalitusoperaatioissa. Aivan kuten VenÀjÀllÀ, ensin hiottiin taitoja kotimaisia toisinajattelijoita vastaan. Kun kotimaan pelikenttÀ oli hallussa, suunnattiin ulkomaille.
Suomessa tuttua jo pitkÀltÀ ajalta
Suomalaisille tÀmÀ kaikki on hyvin tuttua, erityisesti viimeisten noin kymmenen vuoden ajalta.
Kuitenkin vaikka tÀmÀ toiminta ei ole uutta, lÀnsimaisilta yhteiskunnilta puuttuvat yhÀ pitkÀlti mekanismit ja resurssit torjua maalitusta ja tukea sen kohteita, erityisesti ulkomailta tulevaa informaatio- ja psykologista vaikuttamista vastaan.
Yhteiskunta, sen instituutiot sekÀ yksittÀiset kansalaiset
Yhteiskunnan tasolla ilmiötÀ ja sen vakavuutta ei meillÀkÀÀn vielÀ tunnusteta eikÀ myöskÀÀn ymmÀrretÀ riittÀvÀsti. OsasyynÀ on se, ettÀ samaa toimintaa harrastavat myös jotkut kotimaiset tahot, joilla ei siksi ole intressiÀ puuttua siihen.
Maalitettujen henkilöiden työnantajia taas jarruttaa toimimasta pelko, sekÀ resurssien ja osaamisen puute, koska kohteen tukeminen vaatii monialaista osaamista ja koordinaatiota.
Yksilö taas on, yksilönÀ, aika heikoilla, kun vieras valtio tai muu organisoitu taho valjastaa koneistonsa hÀntÀ vastaan.
Somealustojen rooli
Yhdysvaltalaisia sosiaalisen median alustoja maalituksen torjunta taas ei perinteisesti kiinnosta riittÀvÀsti. Nettiviha tuo niille rahaa, ja siihen puuttuminen taas aiheuttaa kustannuksia. Yhdysvalloissa somealustat ovat onnistuneet pitkÀlti pÀÀsemÀÀn vastuusta, monestakin syystÀ.
Euroopassa valoa tunnelin pÀÀssÀ?
Euroopassa somejÀttejÀ yritetÀÀn vihdoin saada vastuuseen uusilla EU-tasoisilla pelisÀÀnnöillÀ. Aika nÀyttÀÀ, miten nÀmÀ pyrkimykset onnistuvat. Toimiessaan EU-sÀÀnnöt suojaavat Eurooppaa venÀlÀisen ja kotimaisen informaatiovaikuttamisen lisÀksi myös kiinalaiselta.
NÀhtÀvÀksi jÀÀ myös, auttavatko uudet EU-sÀÀnnöt siistimÀÀn Suomen tulevia europarlamentti- ja presidentinvaaleja.
Yhdysvallat ja Kiina
Yhdysvalloissa Kiinan masinoimaan maalitukseen on isompi poliittinen paine puuttua verrattuna aiemmin isommin profiloituneeseen venÀlÀiseen ja kotimaiseen maalitukseen. Molemmilla viimeksimainituilla on maassa poliittista tukea.
Kiina sen sijaan nÀhdÀÀn Yhdysvalloissa molempien pÀÀpuolueiden taholta paljon selkeÀmmin Yhdysvaltain kilpailijana. Siksi kiinalaisella maalituksella saattaa olla vaikutusta somealustojen asenteeseen maalitusta kohtaan.
Uusien viestintÀteknologioiden kehityskaari
Uudet viestintÀteknologiat, myös sosiaalinen media, kÀyvÀt tyypillisesti lÀpi kehityskaaren jonka yhdysvaltalainen professori Tim Wu on kuvannut erinomaisessa kirjassaan The Master Switch:
Somen kohdalla pelisÀÀntöjen luominen on kestÀnyt poikkeuksellisen pitkÀÀn.
Toivoa paremmasta?
Kiinan lisÀÀntynyt aktiviteetti toivottavasti aiheuttaa vastareaktion, joka nopeuttaa somen kehitystÀ vastuullisempaan suuntaan.
Jos sinun organisaatiosi työntekijÀt ovat potentiaalisia maalituksen kohteita, löydÀt kokonaiskuvan varautumiseen ja maalitukseen reagoimiseen tÀÀltÀ.
Would you like to become a better communicator? 