Tag Archives: konfliktinratkaisu

Mitä hyötyä on simulaatioharjoituksista?

Puhe- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa yksi yleisimpiä neuvoja on: harjoittele, harjoittele, harjoittele. 

Harjoittelu ei kuitenkaan tarkoita vain mekaanista esityksen toistamista.

Kävin eilen lounaalla entisen työkaverini Jari Kerkon kanssa. 

Jari kertoi mitä Martin Luther King, Jr teki aloittaessaan kampanjaa, jossa vastustettiin rotuerottelua linja-autoissa: 

King ja hänen työtoverinsa treenasivat väistämättä tapahtuvia välikohtauksia. Simulaatiossa yhdet esittivät värillisiä ja toiset valkoisia. 

Harjoituksessa valkoiset haukkuivat värillisiä matkustajia, sylkivät näiden kasvoille, ehkä tönivät heitä, ja ehkä hakkasivatkin heitä. 

Porukka harjoitteli, miten tilanne hallitaan väkivallattoman vastarinnan keinoin, koska se oli Kingin periaate. 

Kaikkien vuorovaikutusta sisältävien taitojen opettelussa on hyödyllistä simuloida tosielämän tilanteita. 

Esimerkiksi: 

  1. Ammattipuhuja ja juontaja valmistautuu kohtaamaan hankalia ihmisiä yleisössä. 
  2. Neuvottelija valmistautuu neuvottelukumppanin odotettavissa oleviin taktiikoihin.
  3. Myyjä valmistautuu kertomaan miten hänen tuotteensa vastaa asiakkaan tarpeisiin ja valmistautuu kohtaamaan asiakkaan vastaväitteitä.
  4. Debatoija valmistautuu vastaamaan vastapuolen argumentteihin.
  5. Konfliktinratkaisussa ja siihen liittyvissä vaikeissa keskusteluissa aloitteen ottaja tai sovittelija simuloi keskusteluja etukäteen.  
  6. Korjaavan palautteen antamista oppii simuloimalla palautekeskusteluja etukäteen. 
  7. Haastattelutilanteeseen valmistaudutaan simuloimalla haastattelua, oli kyse sitten työpaikkahaastattelusta tai haastattelun antamisesta median edustajalle.

Missioni on auttaa ihmisiä tulemaan paremmiksi puhujiksi ja paremmiksi vuorovaikuttajiksi. 

Hyvää joulunodotusta kaikille. 🎄🎁✨

P.S. Lounaskeskustelumme oli niin antoisa, että innostuimme sen pohjalta molemmat tekemään oman somepostauksemme. Koska meillä oli käytettävissämme vain yksi selfie, käytimme hämmennyksen maksimoimiseksi molemmat samaa kuvaa. 😃

Onko tehokas argumentaatio hukassa palkansaajilta?

Olen pitkään ihmetellyt yhtä epäsuhtaa työnantajien ja palkansaajien lakkoviestinnän laadussa.

Joka kerta, kun Suomessa on lakko, media raportoi työnantajien laskelman siitä, miten paljon rahaa yritysten tai Suomen talouden arvellaan menettävän lakon takia.

Miten palkansaajapuoli vastaa tähän?

Jostain syystä palkansaajajärjestöt eivät ole ymmärtäneet kertoa medialle, paljonko palkansaajat menettävät lakolla vastustettujen työsuhteen heikennysten takia.

Tänään näin ensimmäistä kertaa tällaisen laskelman, ja sitäkin toimittaja nähtävästi joutui varta vasten pyytämään.

Laskelman tulos: pelkkä ensimmäisen sairauspäivän päivärahan poisto maksaa arvion mukaan palkansaajille 500 miljoonaa euroa. Ei vain kertakustannuksena, vaan tästä eteenpäin joka vuosi hamaan tappiin.

Puolen miljardin euron vuosittainen tulonsiirto palkansaajalta työnantajalle on vahva argumentti, jonka palkansaajat ovat tähän asti omien havaintojeni perusteella jättäneet kokonaan käyttämättä.

Pointtini on, että yhteiskunnallisen debatin ytimessä olevien asioiden luulisi olevaan aikoja sitten viestinnällisesti loppuun asti kaluttuja, ja osapuolten argumentit viimeisen päälle mietittyjä.

Työmarkkinaosapuolten riitojen tuloksiin vaikuttaa merkittävästi se, kenen puolelle suuri yleisö asettuu. Yllä oleva esimerkki kertoo siitä, että työntekijäpuoli on tähän asti joka kerta tehnyt heti kättelyssä oman maalin.

Tässä linkki Ylen uutiseen:

“Lakkoilevat työntekijät ovat menettämässä satoja miljoonia hallituksen uudistuksissa – firmoille lankeaa jättilasku lakoista” https://yle.fi/a/74-20072592