Kuva: Marja Mäkelä / Pixabay

Miten Stubb pärjäsi ensimmäisessä puheessaan presidenttinä? Entä miten Halla-aho pärjäsi vastauspuheessaan Stubbille?

Tässä vaikutelmat, kun näin puheet suorana.

Stubbin puhe

Stubbilta mallisuoritus kaikin puolin.

Oli suorastaan nautinto katsoa, miten Stubb jatkuvasti vaihtoi kieltä niin sujuvasti, että ajatus ei katkennut sen paremmin puhujalla kuin kuulijalla. En muista tuollaista puhetta kuulleeni missään.

Puheen sisältö kuulosti juuri siltä mitä Suomen presidentiltä odotetaan: kansakuntaa kokoava, kansaa lähelle tuleva, poliitikon suusta vilpittömän oloinen.

Stubb korosti yhteisöllisyyttä ja yhtenäisyyttä, nimenomaan pohjoismaisessa mielessä, eli kaikilla on oikeuksia ja ketään ei jätetä, oli kaveri tai ei. Stubb korosti demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.

Samoin hän korosti oikeudenmukaisuutta, sivistystä, yhteistyötä ja kansainvälisyyttä. Stubb korosti myös vastakkainasettelun ja kansakunnan kahtiajaon välttämisen tärkeyttä.

Aika pitkä lista hyviä ja kannatettavia asioita.

Vaikka presidentti tulee hallituspuolueesta, käytännössä jokainen yllä mainittu Stubbin listaama asia vaikuttaa olevan enemmän tai vähemmän ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa.

Aika näyttää näkyykö tämä jotenkin presidentin ja hallituksen suhteissa ja Suomen politiikassa.

Kokonaisuutena Stubbin puhe oli hyvin rakennettu ja oikein miellyttävää ja laadukasta kuultavaa.

Halla-ahon puhe

Halla-aho piti virkaanastujaisissa peräti kaksi puhetta, mikä kuuluu protokollaan, mutta osittain siksi tämä toinen puhe tuntui aivan liian pitkältä, show’n varastamiselta presidentiltä.

Kuten presidentin, eduskunnan puhemiehenkin pitäisi ainakin yrittää asettua politiikan yläpuolelle. Halla-ahon eikä hänen liikkeensä agendaan se ei valitettavasti sovi, ja siksi hänen puhettaan oli surullista kuunnella.

Halla-aho pyrki mitätöimään Stubbin puheet arvoista, ihmisoikeuksista, sivistyksestä, yhteistyöstä ja kansainvälisyydestä.

Koska puhemies tiesi, että kansa ei tuossa tilanteessa sulattaisi perussuomalaisille tyypillistä aggressiivista kielenkäyttöä, hän pani viestinsä kyynisyyden kuninkaan, Machiavellin, suuhun. Machiavellin nimeä Halla-aho sitten toisteli niin monta kertaa, että puheesta tuli suorastaan outo.

Minä-pronomini oli korvattu Machiavellillä, jonka suulla annettiin ymmärtää, että säännöistä, ihanteista, eli käytännössä arvoista, ei tarvitse välittää. Tärkeintä on saavuttaa oma päämäärä keinoja kaihtamatta.

Ihanteiden sijasta Halla-aho korosti oikeiston äärilaidalle tyypillisesti armeijan ja lain tärkeyttä. Demokratiaa hän ei maininnut.

Machiavelli tunnetaan huonon hallitsijan stereotyyppinä, muun muassa siitä, että hän suositteli petosta, väkivaltaa ja vastustajien murhaamista vallankäytön keinoina.

Tämä kuvaa enemmän Venäjän kuin Suomen presidentin tapaa hallita, eikä tunnu oikein sopivalta Suomen presidentin virkaanastujaisissa.

Varsinkaan, kun juuri samana päivänä vietettiin Venäjän vielä pari viikkoa sitten mahdollisen tulevan presidentin Aleksei Navalnyin hautajaisia.