Monthly Archives: August 2014

What business are heart rate monitor manufacturers in?

Answer: they are in the health data business.

A startup firm called PulseOn was featured in an article by the leading Finnish business magazine Talouselämä (in Finnish) about a week ago. The company has developed a heart rate monitor without chest belt. I love the invention because I hate to wear a chest belt while working out. 

The article also mentions a number of other Finnish startups that focus on measuring your body, and quite correctly states there’s some unique know-how in mobile and health related technologies in Finland. This is great but not good enough.

The story becomes more interesting when you consider that there’s also excellent competence in data analytics in Finland, and equally noteworthy competence in the healthcare and insurance businesses. 

These are some of the competences that PulseOn and their competitors, such as Polar and Suunto, will need to acquire through partnerships or by hiring new employees.

The reason is simple: the activity trackers and other devices measuring our body are only a small part of the healthcare and health insurance business ecosystem. The US alone is expected to spend 3 trillion dollars in healthcare this year, and the money spent is rising every year. 

Monetizing Data

The everyday health data collected from our bodies will have such a big impact on the society’s healthcare costs that the players controlling the flow and the use of that data will also come to control the activity tracker and heart rate monitor business.

The size of the business opportunity is enticing the big insurance companies into the game, as well as the heavyweights of consumer electronics and the leading companies specialized in analyzing and monetizing data. 

In the face of competition like this, companies like Jawbone, Fitbit, Garmin and their above mentioned Finnish competitors will suffer unless they manage to get well connected into the wider ecosystem and monetize the health data they gather.  

The CEO of the insurance company Aetna put it nicely by saying they are “no longer in the insurance business, but in the information business instead”.

No Competitive Advantage from Technology Alone

A heart rate monitor is hardly such a complex device that any manufacturer would be able to create a sustainable competitive advantage through its technology alone. 

For instance, the July issue of Scientific American shows off filmlike patches of “electronic skin” containing electronic components capable of measuring the body’s motion when integrated with an accelerometer.

I’d expect this is only one of the technological innovations we’ll see becoming commoditized in the health business as time passes.

Enter Incentives by Insurance Companies

The ever-increasing capabilities of gathering quantified-self data will have a tremendous impact on preventing and treating deseases. I’d assume that pretty soon this kind of everyday health data will be gathered from most of us. We already have insurance companies giving people incentives in exchange for their body measurement data. 

An American friend of mine already gets money off his automobile insurance because he’s agreed to have the insurance company install a device into his car monitoring the way he drives.

From the point of view of the insurance company’s business, a device measuring the human body is no different from the device in the car. 

Missä bisneksessä sykemittarifirmat ovat?

Vastaus: terveysdatabisneksessä.

Viikko sitten Talouselämässä(* kirjoitettiin PulseOn-nimisestä suomalaisesta startup-yrityksestä, joka on kehittänyt sykemittarin, joka toimii ilman sykevyötä. Onnittelut! Minulla on erinomainen sykemittari, mutta inhoan vyötä.

Talouselämän jutussa mainitaan muitakin lupaavia suomalaisia terveystiedon mittaamiseen keskittyviä kasvuyrityksiä ja kerrotaan Suomesta löytyvän ainutlaatuista mobiili- ja terveysteknologian osaamista. Hienoa!

Suomesta löytyy myös erinomaista datan analysoimisen osaamista. Samoin täältä löytyy erinomaista terveydenhoitoalan sekä vakuutusbisneksen osaamista, esim. Nalle Wahlroosin käsittämättömän hyvin menestyvään finanssileiriin kuuluvasta If:istä.

Näitä ammattilaisia tarvitaan PulseOnin, Polarin, Suunnon ja muiden työntekijöiksi ja kumppaneiksi, koska kehon mittauslaitteet ovat vain pieni osa terveydenhuollossa ja sairausvakuutusbisneksessä liikkuvasta rahasta. Pelkästään USA:ssa terveydenhuoltoon käytetään tänä vuonna 3000 miljardia dollaria ja summa on kasvussa.

Ihmisten arjesta ja liikunnasta kerättävä terveysdata vaikuttaa niin paljon terveydenhuollon kustannuksiin, että se, joka hallitsee terveysdatan virtaa ja käyttöä, hallitsee myös kehoa mittaavien laitteiden bisnestä.

Isot apajat houkuttelevat markkinoille suurimmat vakuutusyhtiöt, suurimmat datan käsittelyyn ja myymiseen erikoistuneet yritykset sekä tietysti suurimmat kulutuselektroniikkayritykset.

Kun isot pojat lähtevät leikkiin, niche-yrityksille kuten Garminille ja sen suomalaisille kilpailijoille koittavat kovat ajat.

USA:laisen vakuutusyhtiön Aetnan (38 miljoonaa asiakasta) toimitusjohtaja Mark Bertolini kiteytti asian sanomalla “Aetna [is] no longer in the insurance business, it is in the information business”.

Sykemittari on tuskin niin monimutkainen laite, että mikään valmistaja pystyy luomaan merkittävää kilpailuetua itse laitteella.

Esimerkiksi Scientific American –lehti esittelee heinäkuun numerossaan iholle kiinnitettävää teipinohutta kalvoa, jonka mikropiirit ja muut komponentit pystyvät kiihtyvyysanturiin liitettynä mittaamaan ihmisen liikettä tai vaikka aivotoimintoja.

Innovaatioita tulee ja menee, eikä mikään niistä tuo kestävää etumatkaa.

Terveysbisneksen isoimmat rahat pyörivät sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Näiden rahojen käyttöön tulee vaikuttamaan ihmisen terveydestä kerättävä, entistä tarkempi data. Uskon, että ennen pitkää arjen terveysdataa aletaan kerätä suurimmalta osalta kansalaisia. Jo nyt löytyy vakuutusyhtiöitä, jotka palkitsevat asiakkaitaan sykemittaritietojensa luovuttamisesta.

Amerikkalainen kaverini saa alennusta autovakuutuksesta suostuttuaan asennuttamaan autoonsa laitteen, joka seuraa hänen ajamistaan. Vakuutusyhtiön liiketoiminnan kannalta sykemittari ei eroa mitenkään autoon asennettavasta seurantalaitteesta.

(* Pahoittelut linkin puuttumisesta, mutta tekstiä ei ole julkaistu netissä kaikkien luettavaksi.

HJK – Barça, onnistunut ottelu?

Tämä on kirjoitus markkinoinnista, PR:stä ja tuotteen laadusta.

Suosikkijoukkueeni Suomessa on HJK ja maailmalla se on FC Barcelona.

Kuulun passiivisiin faneihin, jotka eivät säännöllisesti seuraa joukkueitaan. Päätimme kuitenkin mennä Olympiastadionille katsomaan eilistä ottelua, koska Barçaa tuskin nähdään Suomessa pian uudestaan. Onhan hyvä jalkapallo-ottelu tunteiden paloa parhaimmillaan.

Hesari kirjoittaa että ottelu oli onnistunut. Monet varmasti kokivat näin, mutta peli olisi voinut onnistua paremminkin. Esimerkiksi näin:

HJK:lla ja Barçalla oli uniikki tilaisuus tehdä PR:ää suomalaiselle ja omalle jalkapalloilulleen 40000 paikalleolijalle ja moninkertaiselle määrälle TV-katsojia, joista moni seuraa jalkapalloa vain vähän. Tällaisella tapahtumalla näitä passiiveja voi houkutella lajin pariin.

Tavoitetta olisi auttanut, jos Barça olisi antanut yleisölle sen tuotteen, joka oli myyty: ottelun mainonnassa annettiin ymmärtää, että Barça on tulossa Helsinkiin parhaalla kokoonpanollaan. Kuitenkaan heitä ei huvittanut tuoda paikalle parin muun poisjääneen huipun lisäksi ottelun kaikkein odotetuinta tähteä, ”koska Argentiina yllättäen eteni MM-kisojen loppuotteluun ja Messiä väsyttää vielä vähän” . Tästä ilmoitettiin noin päivää ennen HJK-ottelua. Ei kai vain haluttu maksimoida lipputuloja, joista suurin osa lienee mennyt Espanjaan?

Olisitko tyytyväinen, jos Rolling Stones tulisi Helsinkiin ja Mick Jagger jäisi viime hetkellä kotiin, koska pitää vähän jumpata alkavaa kiertuetta varten? Jagger ainakin tajuaisi keksiä vähemmän ylimieliseltä kuulostavan tekosyyn. Vaikutelmaa ei parantanut se, että lehdistötilaisuudessa Barçan huippupelaaja Sergio Busquets tuli lipsauttaneeksi, ettei tiedä HJK:sta mitään.

Mainostaessaan ottelua HJK tiesi, ettei sillä ole takeita sen paremmin kuin kykyä vaikuttaa siihen, millaisella kokoonpanolla Barça tulee paikalle.

Kuten kaikessa muussakin bisneksessä, asiakkaalle kannattaa toimittaa se tuote, joka hänelle on myyty. Jos siis haluaa, että asiakas on tyytyväinen. Mieluiten kannattaa tietysti ylittää odotukset.

Tähän liittyy myös se, että joukkueiden kohtaaminen myytiin jalkapallo-otteluna. Yleisö ei ikävä kyllä nähnyt ottelua, vaan Barçan harjoitukset, joissa HJK oli vähän sparraamassa. HJK ei edes yrittänyt, vaan tyytyi ihailemaan espanjalaisten idoliensa peliä.

Tämä noteerattiin myös Espanjassa. Muun muassa El País -lehti kiteyttää: ”HJK ei ollut riittävän tasokas vastustaja vaan joukkue ilman kykyä ja yritystä… ottelun ratkettua Barça hidasti vauhtia, olihan ottelu kunnianosoitus ex- Barçalaiselle Jari Litmaselle.” Eräs HJK:n pelaaja taas ilmaisi asian näin “Täytyy antaa mennä vain ja pitää hauskaa. Tätä on turha stressata”.

Kiva, että HJK:n pelaajilla oli kivaa. Yleisö ehkä odotti että pelaajat tekevät työtä palkkansa eteen.

Ehkä nolointa oli nähdä, että vaikka Barçan paras loisto on viime aikoina himmennyt totuttua huonomman menestyksen myötä sekä kotimaassa että ulkomailla, heidän karsittukin kokoonpanonsa oli aivan eri planeetalta kuin Suomen ykkösseuralla.

Luultavasti emme ihan heti mene uudestaan HJK:n matsiin, mutta sen sijaan kunnioitus Litmasta kohtaan nousi entisestään. On uskomatonta, että jalkapallon Albaniasta on noussut sen luokan tähti.

Ottelun ehdoton valopilkku oli, että HJK:n osuus pelin tuotoista käytetään junioritoiminnan tukemiseen. Toivottavasti sieltä tulee aikanaan seuraava Litmanen.